tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kouluta tehokkaasti osa 3: yleistä kouluttamisesta

Koulutustavat
  • Koira tekee aina sitä, minkä kokee kannattavaksi
  • Koira ehdollistuu siihen, että sen toiminnalla on aina seuraus
  • Ei ole absoluttista totuutta siitä, että joku toinen koulutustapa olisi aina parempi kuin toinen
    • Onko järkeä opettaa koiralle positiivisesti vahvistamalla, ettei lasta saa purra?
  • Jos olet taitava kouluttaja, saat tehtyä koirasta taitavan monella eri koulutustyylillä
    • Mitä sinä osaat?
    • Mitä sinä haluat?
    • Mikä sopii sinun koiralle?
Miten koira kehittyy?
  • Tiedä, mitä haluat! 
    • Miltä näyttää koirasi ideaalisuoritus kyseisessä liikkeessä?
    • Jos et tiedä mihin pyrit, miten voit kouluttaa asiaa?
  • Ole tarkka kriteerien kanssa ja pidä kriteereistä kiinni
  • Jos haluat koiran kehittyvän, jätä aina kaikista heikoimmat suoritukset palkkaamatta 
  • Jos koira mokaa kerran, älä hermostu, sillä kyse voi olla vahingosta 
    • Jokainen mokaa joskus
  • Jos koira mokaa kaksi kertaa peräkkäin, muuta harjoitusta, sillä kolmaskaan kerta tuskin onnistuu
    • Ei kannata hakata päätä seinään, sillä koira ei opi siitä
  • Jos koira onnistuu kaksi kertaa peräkkäin, muuta jotain
    • Lisää etäisyyttä, kestoa, häiriötä tms.
    • Muuten riskinä on, että 
      • koira ei kehity
      • joku keskeneräinen liikkeen osa pääsee vahvistumaan liikaa
      • toiminto alkaa heiketä, koska koiran ei enää tarvitse keskittyä
      • koira menee omaan kuplaansa
    • Opetusvaiheessa suhde voi olla myös neljä onnistunutta, yksi vaikeampi
  • Treeneissä pitää aina olla sopivasti haastetta
Osaako koira oikeasti?

  • Jotta toiminnosta tulisi vahva, sitä tulisi treenata monissa eri ympäristöissä
    • Koiran tulisi aina vieraissa ympäristöissä onnistua -> hyvä itseluottamus = mä osaan tän jutun
  • Useimmiten varmuus tuo vauhtia ja viettiä
  • Häiriöharjoittelun kanssa kannattaa muistaa kohtuus, sillä kisoissa on usein aika maltilliset häiriöt
    • Osaako koira ilman häiriöitä?

Kuinka usein ja kauan treenataan?
  • Ota työn alle aina muutama uusi asia ja keskity niiden opettamiseen, äläkä sählää kaikkea mahdollista
    • Esim. kolme asiaa per viikko
  • Jos olet altis ylitreenaamiseen, kellota treeniaika
    • Kun kello soi, treeni loppuu ja jatkuu taas myöhemmin
  • Pennulle ja nuorelle koiralle vain lyhyitä settejä täysillä
    • Jos tulee toimeton hetki, koira pois 
    • Näin vältetään roskakäytöstä ja saadaan koiralle mielikuva, että hommissa pitää olla 100 prosenttisesti keskittyneenä
    • Jos et itse keskity 100 prosenttia, miten voit olettaa koiran keskittyvän?
  • Koiralla pitää olla vähintään 2 päivää viikossa lepopäiviä
    • Toisille koirille 2 treenipäivää viikossa on sopiva treenitahti
    • Jos treeniä enemmän, sen hyöty saattaa jäädä olemattomaksi
    • Tunne oma koirasi ja mieti, mikä sille on parasta
  • Aseta realistiset tavoitteet
    • Mihin omat ja koirasi kyvyt riittävät? Alo1 vai maailmanmestaruus?
  • Kotona hinkataan, hallilla treenataan jo osattua
Aakkosista kirjaan
  • Aakkoset = perusvalmiudet
  • Sanat = liikkeiden osat
  • Lauseet = valmiit liikkeet
  • Kappale = kisasuoritus
  • Kirja = kestävä kisaura

Yllä kirjoitettujen asioiden lisäksi Sarin luentoon sisältyi myös paljon muuta esimerkiksi positiivisesta/negatiivisesta rankaisusta ja positiivisesta/negatiivisesta vahvistamisesta. En viitsinyt kirjoittaa niitä tähän ylös, sillä niistä löytyy paljon tietoa myös internetistä googlaamalla. Olisin kuitenkin onnistunut kirjaamaan jotain asiavirheitä.

Olen parin viime kuukauden aikana hoksannut pari oleellista asiaa koiran kouluttamisesta. Pörrin kanssa yksi oleellinen syy sille, miksi olemme edenneet välillä tuskastuttavan hitaasti, on liian kaavamaiset ja toinen toistaan toistavat harjoitukset. Koin jonkinlaisen valaistumisen hetken, kun Sari sanoi, että kahden onnistuneen toiston jälkeen pitäisi aina muuttaa harjoitusta. Tämä pätee Pörrille erityisesti vauhtiliikkeisiin, joissa se ei kestä paljon toistoja kerralla. Liian kaavamaiset harjoitukset latistavat Pörrin mielenkiinnon ja motivaation alta aika yksikön. Toisaalta harjoitusta ei kannata muuttaa jokaisella toistolla, sillä Pörrillä ainakin tämä lisää jonkinlaista epävarmuutta.

Toinen varsin oleellinen oivallus liittyi oikeastaan Tampereella vierailleen Eva Bertilssonin ajatuksiin. Itse en ollut Evan luennolla, mutta Milli ja kouluttajamme Riitta olivat. Millin blogista löytyy kattava ja selkeä postaus luennon sisällöstä. Evan luennolta meillä on nyt ollut pureksinnassa kaksi uutta ajatusta "palkasta palkkaan" ja "roskakäytös". Lyhyesti sanottuna palkasta palkkaan tarkoittaa sitä, että se kohta mihin edellisen toiston palkka loppuu, tulisi olla seuraavan toiston aloituskohta.

Millin blogista lainaten:

"Hankala totuus on, että kaikki toiminta palkkojen välillä vahvistuu. Jos koira hyörii ja pyörii ennen oikean asian tarjoamista, yleinen hyöriminenkin saa osakseen vahvistusta, vaikka ohjaaja käyttäisikin selkeää merkkiä oikean toiminnan merkkaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistuneiden toistojen välissä tulisi siis olla mahdollisimman vähän "roskaa", jotta koulutus vahvistaa rehellisesti oikeaa toimintoa.

Ihannetapauksessa koira pystyy aloittamaan suoraan seuraavan toiston, kun se on saanut palkan edellisestä. Näin saadaan vahvistetiheys pidettyä tarpeeksi tiheänä ja vähennetään kaikkea "roskaa" toistojen välissä. Joskus uuden toiston aloittaminen vaatii sen, että koiran on siirryttävä edullisempaan asentoon toistoa varten. Tälläisessä tapauksessa koira voidaan kuljettaa palkalla oikeaan paikkaan."


Roskakäytöksellä siis viitataan käytökseen, joka ei ole oleellista ja sen vahvistuminen on epätoivottavaa. Koulutus pyritään suunnittelemaan siten, että tätä roskakäytöstä syntyisi mahdollisimman vähän. Tähän päästään palkasta palkkaan ajatuksella. Riitan tunnilla saimme tehtäväksi suunnitella koiralle treenihetken siten, että siinä toteutuu ajatus palkasta palkkaan. Itse valitsin meille harjoitukseksi seuraamisen. Ideana siis, että otan Pörrin häkistä perusasentoon. Palkkaan sen perusasentoon. Teen pätkän seuraamista ja palkkaan Pörrin seuraamisesta namilla siten, että ohjaan sen palkatessa namin avulla perusasentoon. Kun Pörri on syönyt namin, se on heti valmis uuteen toistoon, eikä sille jää aikaa zoomailla ympäristöä ja haahuilla perusasentoon tullessa.

Viime aikoina roskakäytöksen ennaltaehkäisy on ollut omien koulutushetkieni kantava ajatus. Olen analysoinut meidän treenejä ja miettinyt, miten saisin niistä mahdollisimman tehokkaasti karsittua pois kaikkea ylimääräistä säätämistä ja härväämistä. Sheippaamista syytetään toisinaan siitä, että se antaa mahdollisuuksia roskakäytöksen vahvistumiselle. Tämän vuoksi sheippailleissa pitäisikin muistaa pitää kriteeri tarpeeksi matalana, jotta vahvistetiheys saadaan pidettyä korkeana, mutta kriteeriä pitää nostaa koko ajan, ettei mikään epäolennainen osa pääse vahvistumaan liikaa. Tässä on minulla vielä paljon opittavaa.

Palkasta palkkaan ajatus olisi ollut meille Pörrin kanssa tärkeä jo Pörrin ollessa pentu. Näin koulutushetket olisivat pysyneet sille mielenkiintoisempina, motivaatio yhdessä tekemiseen olisi kasvanut ja yleinen haahuilu olisi päässyt vahvistumaan vähemmän. Seuraavan pennun kanssa aion kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei pennulle jäisi treeneissä aikaa haahuilemiseen, vaan koira olisi aina oikeasti töissä, kun se on töissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti