torstai 3. maaliskuuta 2016

Kouluta tehokkaasti osa 1: suhde ja motivaatio

Olen viime aikoina tullut siihen tulokseen, että oma koulutustekniikkani kaipaa hiomista. Pörri on ensimmäinen koirani ja en ole pystynyt sille tarjoamaan pätevää ja johdonmukaista koulutusta. Aina olen koittanut tehdä parhaani, mutta ainakin 110 asiaa tekisin tämän päivän tietojeni valossa toisin. Ajassa ei voi kuitenkaan palata taaksepäin ja Pörrin osaksi tässä elämässä on valitettavasti langennut olla minun harjoituskappale. Olen edelleen lämpimän kiitollinen siitä, että juuri Pörri on minun ensimmäinen koira, sillä Pörri on tarpeeksi hölmö ottaakseen mistään itseensä. Pörri on loppupeleissä aika kiitollinen koulutettava. Siinä on paljon haastetta ja mitään ei saa ilmaiseksi, joten se pakottaa kehittymään kouluttajana, mutta toisaalta se kestää melkein mitä vaan.

Ensi askel kohti parempaa koulutustekniikkaa oli Sari Kärnän Kouluta tehokkaasti -koulutuspäivä, johon osallistuttiin Pörrin kanssa. Olen ollut joskus aiemmin Sarin koulutuksissa ja tykännyt ihan hirveästi. Sarin koulutusfilosofia ja tyyli sopii mun makuun ja lisäksi tykkään Sarista pesoonana. Koulutuspäivässä tuli myös huomattua, että Sari on hyvä luennoitsija, sillä vaikka luento oli pitkä, pysyi mielenkiinto koko ajan yllä. Tässä muistiinpanoja luennon alkuosasta. Lopussa omia oivalluksiani ja mietintöjäni aiheeseen liittyen.

Suhde koiran ja ohjaajan välillä
  • Hyvä suhde
    • Ohjaajan pitää olla reilu koiraa kohtaan
    • Luottamus pitää olla molemmin puolin kunnossa
    • Ohjaajan pitää tuntea koira
    • Ohjaajan pitää huolehtia, että koiralla on perustarpeet kunnossa
      • lepo, ruoka, hyväksyntä
    • Kun suhde on hyvä, koira tekee töitä mielellään ohjaajan kanssa
      • koira on rento, eikä ole stressaantunut
      • koira on kiinnostunut tekemisestä
      • koira on iloinen ja innokas
      • koira keskittynyt, tarkkaavainen eikä sähellä
    • Toko on ihmisen keksimä temppu, joten vastuu koiran motivaatiosta on ihmisellä
  • Huono suhde
    • Koira on haluton, passiivinen ja iloton
      • houkuttelu on tuhon alku
    • Koira on alistunut, peloissaan ja ahdistunut
      • liian kovat otteet
      • koiralta vaaditaan liikaa liian varhain
      • älä vie koiraa epäilyttäviin tilanteisiin
    • Koira on stressaantunut, yliyrittää, ei keskity
    • Ohjaaja koko ajan kieltää ja nillittää
      • Mieti mitä voisit tehdä toisin kieltämisen ja nillittämiseen sijaan karsiaksesi väärän käytöksen pois. Esim. palkkion menetys, tekemisen loppuminen
      • Älä suutu koiralle
        • jos et kykene pitämään tunteitasi kurissa koulutustilanteessa, vie koira pois
  • Miten koiran saa kiinnostuneemmaksi ohjaajasta?
    • Läheisyys
    • Resurssien rajoittaminen
      • Sari antaa koiralle pentuna kaiken ruuan käsistä
      • Joillekin koirille pitää rajoittaa huomion määrää
      • Jos koira voi leikkiä itsekseen silloin, kun haluaa, miksi koira leikkisi ohjaajan kanssa?
    • Tehkää kivoja juttuja yhdessä
      • Esim. kesällä uimaan
      • Yhdessä metsäretkelle
    • Ruff love
      • Susan Garretin suhteen rakennusohjelma itsenäisille ja vaikeasti motivoitaville koirille
      • Herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan
Hyvä harrastuskoira 
  • Hyvä harrastuskoira on keskittynyt ja tarkkaavainen, eikä sählää ja sähellä
  • Koira ei ääntele
  • Koira ei ole turhautunut, paineistunut tai yritä liikaa
    • Ääntely liittyy usein turhautumiseen
  • Koira on iloinen
  • Ohjaaja on keskittynyt, rento ja iloinen
Motivaatio
  • Motivoitunut koira on
    • aktiivinen
    • innokas
    • iloinen
    • keskittynyt
    • rento
    • sitoutunut 
      • kykenee pitkäkestoisiin suorituksiin
  • Koiralle maailman tärkein juttu on ohjaajan kanssa yhdessä tekeminen
    • Ohjaaja on koiran mielestä kiinnostava
    • Ei liikaa kieltämistä eikä jatkuvaa nillittämistä
Mielentila
  • Tärkein ja vaikein
  • Aina läsnä ja vahvistuu
  • Se mielentila vahvistuu, jonka aikana toiminta alkaa 
    • Rauhaton, ääntelee
    • Nuuskii, haukottelee
  • Autoiluta koiraa muuallekin kuin treeneihin, ettei se ehdollistu auto -> treenit ja kerää sen vuoksi järjettömiä kierroksia aina autoilusta
Luento alkoi meille tärkeillä teemoilla, jotka koen itselleni läheisiksi. Jo pikkupentuna huomasin, että Pörrin kanssa hyvän suhteen luominen tulisi olemaan tärkeää sekä harrastuksia että sujuvaa kotielämää ajatellen. Monelle puheet hyvästä suhteesta jää pelkästään sanahelinäksi, jos koira on sen tyyppinen, että se tekee ohjaajansa kanssa hommia, vaikka ohjaaja kohtelisi koiraa miten vain. Pörri oli pentuna todella itsenäinen ja itsepäinen, eikä sillä ollut sisäistä tarvetta tehdä ihmisen kanssa asioita yhdessä. Sen kanssa oppi nopeasti aika nöyräksi. Jos Pörriä kohtaa koitti yhtään olla jotenkin epäreilu tai vaatia siltä mielivaltaisesti asioita, se otti ja lähti. Pörrin kanssa opin sen, että koiran kunnioitus pitää ansaita olemalla sille reilu, mutta kuitenkin jämpti. Jotta sen sai tekemään asioita minun haluamallani tavalla, piti minun saada koira motivoitua tekemään niin.

Melkein koko sen ajan, jonka Pörri on ollut meillä, olen joutunut miettimään, miten saan itsestäni tehtyä mielenkiintoisemman Pörrin silmissä. Pentuna Pörri oli käsiruokinnassa eli se sai lähes kaiken ruokansa minun käsien kautta. Olen nyt taas siirtänyt Pörriä käsiruokintaan. Olen myös rajoittanut siltä resursseja. Tavallaan olen tekemällä tehnyt itsestäni sille tärkeän ja pakottanut sitä ottamaan minuun kontaktia, vaikka oikeastaan ei tarvitsisi. Nuorena rajoitin esimerkiksi sen haistelua lenkeillä siten, että en päästänyt sitä hajuille ennen kuin se otti minuun kontaktia ja tavallaan pyysi luvan mennä hajulle. Tämä oli aikaa, jolloin Pörri oli todella kiinni hajuissa. Nykyään hajut eivät ole enää sille yhtä tärkeitä, mutta käytäntö on edelleen olemassa siten, että jos Pörri bongaa mielenkiintoisen hajun, joka on hihnan ulottumattomissa, se pyytää minulta luvan ja menemme hajulle yhdessä. Resurssien rajoittamista olisi voinut/voisi tehdä Pörrille vielä paljon enemmänkin, mutta toisaalta en ole halunnut tehdä meidän elämää liian hankalaksi ja "byrokraattiseksi". Treeneissä resurssien rajoittamista voisi ottaa enemmän käyttöön, mutta ennen sitä haluan kokeilla, mitä vaikutuksia omien koulutustaitojeni kehittämisellä on meidän yhteistyöhön ja Pörrin tekemiseen.

Pörri ei ollut nuorempana mikään kovin helposti motivoitava, sillä se kyennyt leikkimään häiriössä ja sen kiinnostus leluihin on aina ollut aika maltillista. Jos Pörri tulisi minulle nyt, koittaisin koulutuksen avulla saada sille lisää arvoa leluille ja parantaa lelupalkan arvoa sen silmissä. Pörri on ruuan suhteen ahne, mutta ei mikään superahne. Kaikki herkut se on aina syönyt, mutta se ei kuitenkaan ole ollut sellainen, että se kiipeisi vaikka puuhun yhdestä namista. Meni aika pitkään, että pääsin jyvälle siitä, millä keinoin saan motivoitua Pörriä riittävästi koulutustilanteissa. Aikuistuessaan Pörristä on tullut ahneempi ja nykyään sitä voi huoleti palkata vähän heikommillakin palkkioilla, sillä Pörri palkkaantuu niin paljon ihan itse tekemisestä. Toivoisin kuitenkin, että koulutustilanteissa Pörri tekisi vielä intensiivisemmin hommia ja olisi vielä keskittyneempi ja innokkaampi.

Keskittymiskykyä Pörrillä ei ole ollut luonnostaan juurikaan. Pentuna se oli täysin keskittymiskyvytön häiriöisissä ympäristöissä, sillä Pörri jäi erittäin herkästi kiinni kaikkeen liikkuvaan häiriöön. Se on myös on herkkä äänihäiriöille esim. viereisen kentän agilitytreeneille tai leikkiville treenikavereille. Nykyään se ei enää ota yhtä pahasti häiriötä, mutta olen tietoisesti tehnyt töitä sen eteen, että saisin paranettua sen keskittymiskykyä. Olen huomannut, että Pörrin keskittyminen tehtävään on riippuvainen sen vireestä, mielentilasta ja motivaatiosta. Oikeassa mielentilassa, sopivassa vireessä ja hyvin motivoituneena se kestää nykyään jo hyvin häiriötä, mutta jos yksikin palikka näistä ontuu, korttitalo sortuu ja ilmenee epätoivottuna käytöksenä. Pörrin kanssa treenatessa minulla onkin suuri vastuu siitä, etten vie Pörriä väärässä mielentilassa liian vaikeisiin tilanteisiin, ettei väärät käytökset pääse vahvistumaan enkä itse sorru jatkuvan nillittämisen ja kieltämisen tielle. Olen huomannut, että kannattaa jo ennen tiettyä treeniä tai liikettä koittaa saada Pörri oikeaan mielentilaan sen sijaan, että koittaisin, jos tämä tänään sattuisikin toimimaan. Keskittymisen eteen teen kuitenkin edelleen töitä ja olenkin tämän suhteen saanut viime aikoina uusia oivalluksia. Tästä on tulossa oma postaus hieman myöhemmin.

5 kommenttia:

  1. Näitä sun postauksia on kyllä aina tosi mielenkiintoista lukea! Kirjoitat ihanan rehellisesti ja pohdinnoistasi saa paljon paljon ajateltavaa itsekin. Liekö kommentoinut aiemminkin näin, mutta jotenkin Pörri vaikuttaa hirveän samanlaiselta, kuin meidän Hurja :D Tulee semmonen "ai kirjoititkin meistä, eiku.." :D Ja ihan samanlaisia ajatuksia tuon "harjoituskappaleen" suhteen. Välillä sitä niin miettii, että vitsi kun sais vähän edes kelattua aikaa taaksepäin.. Sitten hetken päästä taas tajuaa, että niin katse eteenpäin vaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kiva tietää, että joku lukee näitä ja saa vielä jotain näistä irti, kun välillä tuntuu, että kirjoitan enemmän itselleni kuin lukijoille. :)

      Poista
  2. Innolla odotan postausta koiran mielentilasta ja keskittymiskyvystä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua nyt tuli paineita! :D Mitään asiantuntija-artikkelia ei ole luvassa, vaan ihan omia pohdintoja. :)

      Poista
  3. Ei paineita :D samat asiat on itseä kovasti mietityttänyt, niin siksi olis tosi kiva lukea muidenkin pohdintoja aiheesta!

    VastaaPoista