maanantai 2. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 pakettiin

Vuosi 2016 oli harrastusten kannalta oikein tulosten vuosi. Aiempina vuosina tehty työ Pörrin kanssa kantoi hedelmää oikein urakalla, kun heti alkuvuodesta saimme kasaan rally-tokosta koulutustunnuksen RTK1. Keväällä jatkettiin suoraan avoimeen luokkaan, josta komealla pistesuoralla 96-85-100 toinen koulutustunnus RTK2. Toukokuussa jätimme rally-tokon tehoryhmän ja panostimme tokoon, jossa kisasimme syksyllä koulutustunnuksen TK1. Tokossa osallistuimme myös piirimestaruuskisoihin, joissa Pörri näytti taas parasta osaamistaan ja voitimme hienosti alokasluokan ja tulimme joukkuekisassa Tamskin joukkueessa kolmanneksi.

Asetin meille viime vuoden katsaukseksi tavoitteeksi
- tokosta ALO1: tämä siis saavutettiin triplana
- rally-tokosta RTK1: tämä saavutettiin heti tammikuussa ja innostuttiin kisamaan myös avoimessa luokassa, koska Pörri tuntui rallyssa niin hyvälle
- Pörri pysyy terveenä: Pörri kävi lähieläinläääkäriasemalla tsekkauksessa ja todettiin hyvässä kunnossa olevaksi nuoreksi sheltiksi. Kaikilta sairasteluilta vältyttiin. Pörrin jumiutuminen väheni myös huomattavasti.
- Tullaan vieläkin läheisemmiksi ja opitaan vieläkin paremmin ymmärtämään toisiamme: Tämänkin tavoite täyttyi. Olen viimeisen vuoden aikana oppinut tuntemaan Pörrin todella hyvin ja sen kanssa yhteistyön tekeminen on sujuvaa.
- Liikkua paljon luonnossa Pörrin kanssa: Metsiä kouluttiin paljon sekä omalla porukalla että kavereiden kanssa. Hihnalenkkejä alettiin tehdä oikeastaan vasta, kun lumi tuli maahan loppuvuodesta.

Alkanut vuosi on minulla vielä aika hämärän peitossa. En osaa yhtään sanoa, mitä se tuo Pörrin kanssa tullessaan. Olen kypsytellyt mielessäni ajatusta, että en kisaisi Pörrin kanssa tulevana vuonna ollenkaan, vaan treenaisin rohkeasti ylempien luokkien juttuja tokosta sekä herättelisin uudelleen henkiin rally-tokoharrastusta. En tiedä, miten hyvin tämmöinen kisaamattomuuslupaus tulee pitämään paikkansa, sillä olen katsellut Pörrille koiratanssikisoja(!!!!!!!!!!!!!) ja suunnitellut koiratanssiohjelmaa(!!!!!!). Katsotaan avoimin mielin, mihin tämä vuosi meidät vie, mutta ainakin aion opettaa Pörrille tunnarin ja ohjatun noudon.


Huhtikuussa meidän koko pakka meni sekaisin, kun laumamme sai täydennystä pienestä Voltti-pojasta. Pörri aikuistui Voltin tulon jälkeen ihan hirveästi ja sen luonne tasaantui paljon. Pörri toimi esimerkillisenä isoveikkana pikkunaperolle. Nykyään Voltti on kymmenkuinen äijän rotale, joka nostaa jalkaansa ja kärsii ajoittaisesta korvattomuudesta. Voltti oli pikkupentuna aivan järkyttävän pieni ja varsin pieni aikuinen siitä näyttäisi kasvavan. Voltti oli pikkusena myös ihailtavan kiltti ja helppo pentu kaikin puolin ja on se edelleen kiltti ja helppo, jos vertaa Pörriin samassa iässä. Ainoat harmaat hiukset arjessa ovat tulleet hihnassa vetämisestä, huonekalujen järsimisestä ja resurssiaggresiivisuudesta tietyissä tilanteissa.

Harrastusrintamalla Voltti on laittanut minut uudenlaisten haasteiden pariin. Se on pakottanut minut kyseenalaistamaan opetusmetodejani ja omaa koulutustekniikkaani. Voltti on kehittynyt varsin hitaasti ja myös oppinut asioita todella hitaasti. Vaikka se on jo tokossa kisaikäinen, se ei vielä osaa yhtäkään tokoliikettä. Olen panostanut koko vuoden oikeanlaisen työskentelyasenteen löytymiseen ja opettanut Voltille kaikkia höpöhöpöjuttuja, jotta se oppisi oppimaan ja työskentelemään iloisesti häntä heiluen minun kanssani. Ollaan myös leikitty ihan hirveästi. Yhteistyön hiominen jatkuu vielä ja toivon, että tulevan vuoden aikana tutustumme paremmin toisiimme ja opimme työskentelemään paremmin yhdessä.

Toivon, että tulevan vuoden aikana saamme tokon alokasluokan liikkeet valmiiksi ja pääsemme korkkaamaan kisauramme loppuvuodesta. Voltin kanssa oli tarkoitus myös aloitella agilitya ja käyttää se luustokuvissa 1 v synttäreiden jälkeen. Toivottavasti pääsemme kesällä myös paimentamaan säännöllisesti. Suurin toiveeni kuitenkin on, että arki olisi sujuvaa ja pojat pystyisivät tulevan vuoden elämään sopuisasti samassa laumassa ja suuremmilta yhteenotoilta vältyttäisiin myös Voltin aikuistuessa.


Itselleni asetin viime vuonna tavoitteeksi entistä enemmän kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin, joogata enemmän ja pitää huolta riittävästä unesta. Joogasin sentään, mutta vähillä yöunilla mentiin viime vuosi ja todennäköisesti myös tulevakin. Voltti valvotti öisin todella paljon ja näin jälkeenpäin ajateltuna siinä ei ollut mitään järkeä, että se nukkui meidän makuuhuoneessa yöt. Olisi pitänyt tehdä sille oma pesä toiseen makuuhuoneeseen. Nyt se toivottavasti alkaa rauhoittua ja alkaa nukkua yöt kokonaisena. Oma hyvinvointikin on ollut melko koetuksella ja varsinkin loppuvuosi vedettiin aivan oman jaksamisen äärirajoilla. Tuleva vuosi on toivottavasti vähän helpompi, kun saadaan molemmat pojat aikuisiksi ja raskaat pentuajat alkavat olla takanapäin.