sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Kokemusta hankkimassa

Käytiin korkkaamassa Pörrin kanssa rally-tokon mestariluokka eilen Ylöjärvellä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kisasin missään lajissa ylimmässä luokassa, joten varsin historiallisesta asiasta oli kyse. Onneksi kaverina oli rakas Pörri, joka on urheasti jaksanut kestää noviisin omistajan kaikki koulutusvirheet ja ensimmäiset kisapanikoinnit.

Lähdettiin mestariluokkaan aika soitellen sotaan, mutta oli puolipakko, koska tarvitsin kisakokemusta mestariluokasta rally-tokon koulutusohjaajakurssia varten. Treenaan edelleen Pörrin kanssa todella vähän, noin 10-15 minuuttia viikossa. Pörri oli ennen kisastarttiaan saanut juosta pari kertaa putkeen ja pari kertaa tehdä sarjahyppyä. Merkille uskalsin päästää sen ensimmäisen kerran vasta muutama viikko sitten ja Pörriltä meinasi vallan irrota sokka, kun vihdoin hän sai tehdä jonkun juoksuliikkeen. Pörrin kroppa on edelleen puolikuntoinen pitkistä sairasteluista johtuen, mutta mikä tärkeintä, Pörri on pirteä ja iloinen ja aina menossa kovalla nelivedolla halliin. Kisoissa Pörri oli liikkeellä myös varsin lennokkaalla asenteella ja meni puoli rataa ennen kuin sain Pörrin rauhoittumaan järkevään työskentelyvireeseen.


Rata alkoi mukavasti heti houkutuksella, jossa oli tennispallo. Pörri ei ole yleensä houkutuksia pahemmin noteerannut, mutta tennispallo oli vähän liikaa ja Pörri taisteli himojaan vastaan selkäni takana niin, että saatiin -3 p. Tämän jälkeen oli merkki. Pörri ei muistanut yhtään, mikä tehtävä oli kyseessä. Lähti kyllä suuntaan, jonne osoitin, mutta ei löytänyt sinistä tötteröä. Pysäytin Pörrin ja jatkoin rataa eteenpäin. Tästä -3 p hau ja -10 p merkistä. Tämän jälkeen Pörrillä oli tunteet aika pinnassa ja oltaisiin kaivattu jotain tasoittavaa väliin, mutta rata jatkuikin sitten heti sarjahypyllä, jossa tuli - 3 p arvoisesti haukkumista. Tämän jälkeen paikallaan käännös,  joka mielestäni meni hyvin. Paremmin kuin viime kisoissa, mutta saatiin silti -1 p vino ja -3 p tvä. Mielestäni Pörri ei ollut tässä kyllä vino, enkä tiedä, mistä tässä meni -3 p tvä:tä. Tämän jälkeen puolenvaihto edestä, joka on keskeneräisin puolenvaihdoista. Tästä sentään ei saatu virheitä, vaikka seurakaverit yleisössä kommentoivat, että muutin itse kävelylinjaani. Tuplasaksalainen oikealta on vielä vaikea sekä minulle että Pörrille, joten Pörri sanoi hau hau ja jäi patsastelemaan yleisölle, joten tästä -6 p. Vielä olisi ollut mahdollisuudet hyväksyttyyn tulokseen, mutta Pörri päätti edelleen haukkua sen verran toisessa edessä puolenvaihdossa, että saatiin -3 p. Vasta tämän alkuhärdellin jälkeen sain Pörrin oikeasti kunnolla työskentelemään. Liikkeestä seisominen oli taattua Pörri laatua. Juoksuspiraali meni myös hyvin. Istu-puolenvaihto takana-istu kyltiltä otettiin sekä vino -1p että -1p tvä. Pörri ei ollut mielestäni tässäkään vino. Nyt olisi kiva ollut olla video, koska pitää selvittää, miksi tämä näytti tuomarille vinolta, vaikka minun perspektiivistä näytti suoralta. Peruutus oikealla oli aivan todella hieno! Hieno onnistuminen tältä radalta, joka pyyhki pois kaikki aiempien kylttien murheet. Myös maahanmeno oli hieno. Kerrankin suora! Asennonvaihtojen suoruus oikealla on yksi tehtävistä, mikä pitää ottaa Pörrin kanssa työn alle seuraavaksi. 16 kyltiltä otettiin vielä yksi vino. Loput kyltit oli onneksi helppoja, joten niistä selvittiin virheittä. Virhepisteitä kertyi yhteensä 35 ja Pörri sai elämänsä ensimmäisen 0 tuloksen.

Kun Pörrin suorituksen jälkeen kävin katselemassa tulostaulua niin totesin, että vain alle puolet koirista oli saanut siihen mennessä tuloksen. Melko haastava rata siis! Olen onnellinen, että menin kuitenkin näihin kisoihin. Sain kisoista paljon uutta treenilistalle sekä Pörrin että Tacon kanssa sekä sain kuvaa mestariluokan arvostelusta. Kovasti mieli tekisi jo päästä kokeilemaan uudestaan mestariluokkaa, mutta Pörri saa nyt vähän aktiivisemman jakson jälkeen lomaa ja treenaillaan tehtäviä varmemmaksi. Starttaillaan Pörrin kanssa seuraavan kerran mestarissa varmaan huhti- tai toukokuussa, jos meille terveitä päiviä sallitaan. Tacolle on suunnitteilla kaksi voittajan starttia maaliskuulle, joten nyt otetaan menneen taukoviikon jälkeen Tacon kanssa intensiivisempi rally-tokotreenijakso ja hiotaan vielä tehtäviin suoritusvarmuutta. Näiden kisojen voittajaluokan rata näytti melkoisen haastavalta, joten tätä treenataan Tacon kanssa ensi viikolla meidän ot-treeneissä.



sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Pörrille menolippu mestariluokkaan!

Tästä tulee ihan kisablogi, kun aina kirjoittelen vaan kisakuulumisia, mutta tänä talvena ja keväänä tahkotaan rallya oikein urakalla, joten näitä kisakuulumisia nyt vaan tulee. Koska Tacolla on juoksut niin kisakentille pääsi vuorostaan Pörri. Pörrillä oli viime vuodelta voittajasta kaksi hyväksyttyä tulosta ja nyt metsästettiin kolmatta. Tuomarina näissä kisoissa oli Raili Sonninen-Korhonen, jonka voittajan radalla Pörri on ollut ennenkin.

Rata oli siinä mielessä outo, että oikealla seuraamista oli todella vähän. Vain yksi kyltinväli! Pörrin hienoa oikeaa puolta olisin esitellyt mielelläni enemmänkin, mutta kyllä tämä näinkin kelpasi. Rata oli varsin helppo tämmöiselle koiralle, joka ei kiihdy hypyistä. Tacon kanssa olisi voinut olla haastavampaa, joten mielenkiinnosta on ihan pakko päästä testaamaan tämä rata myös Tacon kanssa. Ollaan Tacon kanssa nyt paljon harjoiteltu viime aikoina putkea ja sarjahyppyjä tai oikeastaan mielentilan hallintaa näiden ihanien asioiden ympärillä ja jotain edistystä ehkä tapahtuu. Tacolla kaikista keskeneräisintä mestariin on jäävät, jotka oli viime viikolla meillä rallyssa teemana, mutta ne on nyt tehotreenin alla ja eiköhän ne saada tässä kevään aikana kuntoon. Pörrillä onneksi on jäävät vielä tokoajoilta muistoissa.


Railin rata alkoi heti liikkeestä seisomisella. Lähtökyltiltä oli lyhyt matka toiselle kyltille, joten olin tarkkana siitä, että Pörri lähtee ekalta kyltiltä hyvässä kontaktissa ja on tarkkana heti ekalla kyltillä. Peruutus sujui tänään hyvin. Peruutus on vähän takkuillut viime aikoina. En tiedä, onko Pörrin kropassa tällä hetkellä jotain, mikä vaikeuttaa peruuttamista. Onneksi pian on taas osteopaatti. Kalleimmaksi kyltiksi meille muodostui taas saksalainen täyskäännös, jossa Pörrin piti taas haistella kylttiä. En tajua, miksi sen aina pitää tehdä sama virhe. Nyt onneksi tajusin jäädä odottamaan sitä, ettei otettu -10 rintamasuunnasta. Lisäksi otettiin taas ohjaajavirhe pyörähdyksestä. Tällä kertaa onneksi vain -1 p. Sitä en osaa sanoa, että miksi. Koitin nyt olla tarkkana, etten hidastaisi kyltillä. Lopputulos oli 93 pistettä ja RTK3. Pörri tuli luokassaan toiseksi, joten saatiin oikein palkintokassi kotiinviemisiksi. Ensi viikolla startataankin sitten mestarissa. Jännää! Ihka ekaa kertaa pääsen kisaamaan jossain lajissa ylimpään luokkaan.