perjantai 29. tammikuuta 2016

Vaihtelu virkistää osa 2

Tammikuun alkupuolella kirjoittelin postausta siitä, kun kävin vierailemassa Koirakoutsin tokoryhmässä Krista Karhun opeissa. Ryhmään oli taas myynnissä treenit. Tykkäsin ryhmästä niin paljon, että päätin ostaa tämän irtokerran torstai-illalle, vaikka Pörrillä on keskiviikkoisin toiset tokotreenit ja perjantaina rally-tokotreenit. Koitan välttää Pörrin kanssa kolmen päivän treeniputkia, jotta sille jäisi aikaa palautumiseen (ja mulla olis muutakin elämää kuin toko), mutta nyt houkutus oli liian suuri.

Ostos osoittautui taas varsin järkeväksi, sillä päästiin vihdoin puuttumaan meidän yhteen suureen ongelmaan eli seuraamisen käännöksiin. Pörri seuraa mielestäni oikein kivasti suoraa pätkää, mutta käännökset ovat aina olleet meidän heikko lenkki. Olen viimeaikoina saanut Pörrin asenteeseen sellaista paloa, jota olen siihen kauan kaivannut ja Pörri onkin jo leikkisästi saanut lempinimen "pikkumalikka". Myös takapään käyttö on Pörrillä parantunut, mutta rally-tokoharrastuksen aloittaminen toi meille mukanaan kontaktiongelmat. Ennen rallya oltiin tehty vain lyhyitä seuraamispätkiä ja Pörrin seuraaminen oli rakentumassa kivasti. Rallyssa jouduttiin nopeasti tekemään pitkää pätkää, mikä laski Pörrin motivaatiota. Huomasin vahvan kontaktin myös ongelmaksi, sillä en pystynyt käyttämään käsimerkkejä apuna, kun Pörri ei noteerannut niitä mitenkään. Aloin suhtautua kontaktirikkeisiin suopeasti "mitä se haittaa, jos se vähän vilkaisee ympärilleen". Pörrin kohdalla vaan se vie koko käden, jos erehtyy edes harkitsemaan pikkusormen antamista. Jos Pörrin tekemisen haluaa pysyvän tietyn tasoisena sen kanssa ei saa lipsua IKINÄ kriteereistä, vaikka olisi väsynyt, huono päivä, vaikea tilanne, kohtuuton häiriö jne. Tää on mulle ihan tosi vaikeeta, sillä olen liian kiltti ja Pörri tietää sen ja käyttää sitä armotta hyväkseen päästäkseen vähän helpommalla. Pian alkoi hajota koko seuraaminen.

Viime vuoden puolella Riitta näki meidän suurimmaksi ongelmaksi kontaktirikkeet. Pörri tuli mukana kuin matkalaukku vilkuillen ympärilleen. Viimeisen 2 kk aikana olen rehellisesti sanottuna treenannut joka ikisissä treeneissä seuraamista ja kriteerinä kontakti. Suoralla Pörri pitää jo kivasti kontaktia, mutta käännöksissä se kokee tilaisuutensa tuleen ja vilkaisee helposti muualle. Olen sen kanssa rallyn puitteissa hinkannut todella paljon vasemmalle käännöksiä, sillä ne olivat meille viime kisoissa suuri ongelma ja meidän kaikki pisteet lähti siitä, että Pörri ei kääntynyt vasemmalle. Koska olen nyt keskittynyt seuraamisen osalta vasempaan käännöksiin, kontaktin ylläpitoon ja ylipäänsä seuraamisen asenteeseen, olen voinut näppärästi luistaa oikealle käännöksien ja täyskäännösten treenaamisesta. Täyskäännös oikeaan ja käännös oikeaan aiheuttavat minulle lievää pahoinvointia ja panikointia, sillä tiedän, että Pörri tiputtaa näissä kontaktin todella herkästi. Myös sen seuraamispaikka valuu herkästi taaemmas ja pahimmillaan se ajelehtii ihan omaan suuntaansa. Koska reilu ohjaaja yrittää parhaansa mukaan auttaa nuorta osaamatonta koiraansa kiltti ohjaaja yrittää aina pelastaa laiskan koiransa, olen alkanut hidastaa käännöksissä. Teen käännökset niin hiiiitaaaaasti, että Pörri varmasti pysyy kyydissä, vaikka se nukkuisi. Koska minä teen työt Pörrin puolesta, eikä ikinä tapahdu mitään mielenkiintoista, sen ei tarvitse olla skarppina. Pörri taas on koira, jonka motivaatio alkaa nopeasti rapistua, ellei siltä ei vaadi tarpeeksi tai sitä ei haasta tarpeeksi vaativilla tehtävillä. Koska Pörri on entistä enemmän omissa unissaan, mun pitää entistä enemmän auttaa sitä ja kas noidankehä on valmis. Tätä noidankehää alettiin eilen katkoa.

Vaihe 1. Ohjaaja opettelee kävelemään
Jos ohjaaja ei osaa asetella askeliaan ilman koiraa, miten se onnistuu koiran kanssa.

Vaihe 2. Ohjaaja opettelee kävelemään koiran kanssa
Kun ohjaaja osaa kävellä ilman koiraa fiksusti, otetaan koira mukaan. Koiran ei tarvitse välttämättä olla seuraamiskäskyn alla, jos se hengailee muutenkin seuraamispaikalla. Katsotaan, miten koiran olemassa olo vaikuttaa ohjaajan liikkeeseen. 

Vaihe 3. Toistetaan vaiheita 1 ja 2 niin kauan, että sujuu
Samalla, kun ohjaaja opettelee kävelemään yhtä järkevästi koiran kanssa kuin ilman koiraa, voidaan sivusilmällä vilkuilla, mitä koira puuhaa. Paljonko se jätättää? Miten se työskentelee? Onko sillä halua ylläpitää seuraamispaikkaa vai ajatteleeko se, että voin vähän jäädä jälkeen ja kiriä mamman kiinni suoralla? Pysyykö kontakti?

Vaihe 4. Laaditaan sotasuunnitelma
Pohditaan, miten koiralle opetetaan, että sen kannattaa olla käännöksissä skarppina. Naksu tai palkkasana ennen käännöstä? Ohjaaja kannustaa tai antaa äänivihjeen (esim. suhina) käännöksessä?

Vaihe 5. Toteutetaan sotasuunnitelmaa

Vaihe 6. Häivytetään avut ja nautitaan hyvin seuraavasta koirasta
Kun koiran odotusarvoa käännöksiä kohtaan on saatu nostettua ja koira suorittaa käännökset pääsääntöisesti hyvin, naksua tms. apua voidaan alkaa satunnaistaa. Ensin esim. neljä käännöstä naksun kanssa, yksi ilman, kolme naksun kanssa, yksi ilman, neljä naksun kanssa jne.

Me päästiin Pörrin kanssa eilen noin vaiheeseen 4. Tosin vaiheessa 2 on vielä hiomista, sillä vaikka osaan kävellä ilman koiraa, en osaa kävellä koiran kanssa. Kun Pörri on mun rinnalla alan vaistomaisesti hidastaa käännöksissä, jotta se pysyisi mukana. Kun vihdoin osasin tehdä muutaman toiston hidastelematta, Pörri oli ihan kuutamolla. Apuja siis tarvitaan. Sirken koulutuksessa tuli vinkki käyttää naksua ennen käännöksiä ja olen tätä hyödyntänyt Pörrille erityisesti vasemmalle käännöksissä, joten naksu oli meille luonnollisin apu myös muihin käännöksiin. Tehtiinkin tunnilla harjoituksia, joissa mä naksauttelin Pörrille aina ennen käännöstä ja Pörri sai palkan käännöksen jälkeen.


Askartelin teille tuollaisen hienon esimerkkikuvan harjoituksesta, jota voi käyttää käännösten harjoitteluun. Rally-tokoilijoilla liike muistuttaa houkutusta, mutta siis ideana on kiertää tötteröiden ympäri kahdeksikkoa. Ensin normaalikäyntiä, sitten hidasta käyntiä, sitten juoksua, lopuksi kaikkia vaihdellen. Kahdeksikon keskellä voi halutessaan tehdä perusasennon. Kahdeksikon kaarteiden tiukkuutta voi säätää koirakon osaamistason mukaan. Harjoituksen avulla koira oppii lukemaan ohjaajan liikekieltä eri vaiheissa ja koira oppii paremmin ylläpitämään oikeaa seuraamispaikkaa myös kaarteissa. Harjoitus parantaa erityisesti täyskäännöksiä, jos niissä on ongelmia, mutta siitä on apua myös muihin käännöksiin.

Tunnin lopuksi opeteltiin kävelemään vielä z-liikettä läpi. Huh miten vaikeaa oli osata kävellä suoraa linjaa ja kääntyä aina siten, että tötterö jää vasemmalle. Kaikkea sitä joutuu opettelemaan ensimmäisen tokokoiran kanssa. Pörri parka. Oltiin tunnin lopuksi oltiin Pörrin kanssa ihan poikki, sillä kumpikin oli joutunut rassaamaan aivojaan äärirajoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti