sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutus

Olin kuuntelemassa Christan koulustusta, jossa Christa koulutti seuramme valmennusryhmä 1:stä. Koulutuksesta jäi mieleen muutamia hyvin tärkeitä pointteja, joista kirjoittelen hieman teillekin.

Monenkin koirakon kohdalla Christa painotti treenien alun ja liikkeiden alkujen tärkeyttä. Christan mukaan ohjaajan tulisi aina huolehtia, että koira on oikeassa mielentilassa, kun se tulee treeneihin. Vastuu oikeasta mielentilasta on ohjaajalla, ei koiralla! Jos koira on väärässä mielentilassa, treeneistä ei saa kaikkea irti ja treeni menee hukkaan. Koiraa ei siis tule päästää väärässä mielentilassa treenaamaan. Mielummin jättää vaikka treenit tekemättä. Sama koskee myös hetkiä treenin sisällä. Jos koira on huonossa mielentilassa perusasennossa, koko liike tai joku sen osanen voi epäonnistua. Ohjaajalla on iso vastuu siitä, että koira on perusasennossa oikeassa mielentilassa lähtemään liikesuoritukseen. Jos mielentila on väärä, pitää treenissä keskittyä mielentilan parantamiseen.

Ohjaajan kannatta huomioida, että jo itse liikkeeseen pääsy on monille koirille todella suuri palkkio. Jos koira päästetään aina perusasennosta liikkeeseen, koira alkaa perusasennossa odottaa sitä, että se pääsee tekemään liikettä. Tällöin koiran fokus hukkuu. Se ei enää elä tässä hetkessä ja nyt, vaan miettii vain seuraavaa hetkeä. Kaavoja kannattaa rikkoa esim. perusasento -> kehu -> vapautus ja vasta, kun koira on aidosti yhdessä ohjaajan kanssa niin palkaksi tästä yhdessäolosta koira pääsee liikkeeseen. Näin koira muistaa, että yhdessä olo ohjaajan kanssa on tärkeää.

Jos joku asia on koiralle pelottava/vaikea, älä ota etäisyyttä! Tällä toiminnalla opetat helposti koiralle, että asia on kamala ja sitä kannattaa pelätä. Sen sijaan ole koiran tukena ja turvana ja osoita omalla varmuudellasi, että kaikki on ok. Älä itse hämmenny tai jähmety, vaan pyri toimimaan varmoin ottein, jotta koira voi olla luottavainen sinuun. Anna koiralle myös tilaa kasvaa. Älä tukahduta koiraa olemalla itse liian hallitseva, vaan anna koiralle rohkeasti vastuuta ja tue sitä. Auta koiraa onnistumaan sille vaikeissa tilanteissa ja ole itse liikkeellä asenteella "totta kai me osataan ja onnistutaan!".



Kokonaisuuksia pitää tehdä paljon, eikä niiden tekemistä saa pelätä tai inhota, vaikka palasten tekeminen olisikin kivempaa. Kokonaisuuksien tekeminen pitäisi olla kivaa sekä koiralle, että ohjaajalle. Usein ohjaajalla on kisamaisia kokonaisuuksia kohtaan asennevamma, joka helposti heijastuu koiraan. Älä mieti, että kisamainen paha, vaan elä hetkessä ja opi nauttimaan myös kisamaisesta treenistä. Jos tekee palkattomuustreeniä, jokainen palkkatomuustreeni ei saa johtaa turhaumaan. Ts. palkkaa pitää tulla epätasaisesti.

Treeneissä kannattaa aina miettiä sitä, että mitä niistä jää koiralle mieleen. Jos koira saa massiivisia lelupalkkoja, koiralle jää helposti treenistä mieleen pelkkä lelun kanssa rallaaminen, eikä itse tehtävä. Samasta aiheesta muistutti myös Jirka Vierimaa meitä keskiviikon koulutuksessa. Jos koiralle opetetaan uutta asiaa, lelupalkaksi riittää se, että koira saa saalistaa lelua ja tarttua siihen kiinni. Heti tämän jälkeen voidaan pyytää irroitus. Jos ohjaaja revittelee lelun kanssa tai antaa koiran rallatella lelun kanssa, koira helposti hukkaa fokuksensa tehtävään, unohtaa mitä oli tekemässä eikä opi. Vasta treenisetin loppupalkka voi tällainen, jossa koira pääsee kunnolla purkamaan itseään.

Christa kritisoi eteenlähetyksen opettamista lelulla. Tämmöisille koirille helposti jää mieleen, että juoksin lelulle ja sitten rallasin lelun kanssa ilman, että koirille jäisi mieleen itse tehtävä. Eteenlähetys tulisi opettaa koiralle samalla ajatuksella kuin ruutu eli juokse paikkaan x ja pysy siellä. Kun eteenlähetystä lähdetään rakentamaan, pitää koiralla olla joku selkeä kohde, jonne koira lähetetään juoksemaan. Vasta, kun koira osaa, voidaan kohdetta lähteä häivyttämään. Christa suositteli eteenlähetykseen ruokapalkkaa eli että koiraa juoksutetaan ruokapalkalle. Ruoka olisi kuitenkin hyvä olla maanpintaa korkeammalla alustalla, jotta koira ei ala juosta pää alhaalla. Apuna voi käyttää tähän tarkoitukseen valmistettua telinettä. Jos koira vahvasti lelulla palkkaantuva koira, jolle ruoka ei ole tarpeeksi motivoivaa, voi koiralle heittää esim. pallon kun se on syönyt namit telineestä.



Jos koiralle käyttää kiertokartion takana namia tai lelua, tulisi koira aina selkeästi vapauttaa lelulle tai namille. Muuten koira alkaa herkästi kytätä tai se voi pettyä, jos lelua/namia ei ole. Myös z-liikkeessä voi laittaa lelun merkin taakse, jotta koira fokusoituu paremmin eteenpäin, eikä seuraa liikaa liikkuvaa ohjaajaa.

Kaukoissa koiralle saattaa tulla jähmeyttä pelkästä palkan odotuksesta tai siitä, että koira odottaa juoksemaan pääsemistä. Laita kättä taskuun yms. Sama voi näkyä myös pidossa. Kun koira alkaa odottaa namipalkkaa, se alkaa erittää kuolaa ja pito muuttuu levottomaksi. Pidosta olisikin hyvä palkata lelulla. Koiralla olisi hyvä olla pidä- ja noutokäskyt erikseen, jotta pitokäskyllä voi muistuttaa koiraa erikseen pidosta, jos sen ote meinaa löystyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti