Voltti 10 viikkoa

Viikonloppuna käytiin  Millin kanssa treenaamassa. Pörri teki kiertoa, erilaisten tavaroiden nostoa ja palautusta sekä paikkamakuun. Voltti harjoitteli leikkimistä. Tämä oli Voltin ensimmäinen leikkiminen kodin ulkopuolella. Leikkimisessä ongelma on se, että olen oppinut leikkimään Pörrin kanssa tietyllä tavalla, mutta mun ei kannattaisi opettaa Volttia leikkimään samalla tavalla kuin Pörriä. Itse on vaikea havainnoida, että mitä mun pitäisi tehdä eri tavalla, mutta onneksi päästiin Millin leikkikouluun. Paljon on vielä parantamisen varaa ja keskusteltiinkin Millin kanssa treenin jälkeen pitkä tovi siitä, miten mun kannattais niitä leluja heilutella. Mulla on myös vielä vähän hakusessa se, että millaisista leluista Voltti pitää eniten. Vaikka mulla oli mukana repullinen leluja, en onnistunut ottamaan mukaan kahta samanarvoista lelua. Katsotaan, miten meidän leikkiminen lähtee tästä sujumaan. Treenien jälkeen käytiin porukalla metsässä lenkillä.

Porukalla metsälenkillä

Maanantai lähtikin sitten rullaamaan ikävämmin, sillä Voltti sai ripulin. Voltilla oli ollut jo aiemmin maha toisinaan hieman löysällä, mutta se oli välillä myös kiinteällä. Ruoka onneksi maistui ja Voltti joi itse. Jouduttiin Jannen kanssa lähtemään töihin, mutta varasin sitten meille eläinlääkäriajan Nekalan Evidensiaan iltapäiväksi, että saataisiin Voltin vatsavaivat hoidettua. Oli hyvä, että varasin eläinlääkärikäynnin, sillä päivän aikana Voltti oli ripuloinut lisää ja se oli melko rimpula, kun pääsin kotiin. Se oli kuitenkin edelleen ihan pirteä. Eläinlääkärissä Voltti alkoi olla jo vähän osoittaa väsymyksen merkkejä. Voltilla oli jonkin verran nestehukkaa ja se päädyttiin nesteyttämään selkänahan alle. Nahan alta neste imeytyi parin vuorokauden kuluessa Voltin elimistöön. Voltilla oli myös hieman lämpöä. Lääkkeeksi se sai antibioottikuurin ja lisäksi eläinlääkäri suositteli antamaan Canikuria. Tutkittiin myös Pörri samalla, jotta Pörri saatiin eläinlääkärin kirjoihin. Pörri, kun ei ole koskaan sairastanut mitään, niin sitä ei löydy mistään tiedoista. Eläinlääkäri totesi Pörrin olevan oikea sporttimalli ja kuulemma oikein hyvässä kunnossa kaikin puolin. Pörri on kuulemma fyysisesti erittäin kovassa kunnossa, sillä sen syke oli vain 60, kun monilla Pörrin kokoisilla koirilla syke saattaa olla 120.

Pörri ja Voltti eläinlääkärissä

Vielä eläinlääkärissä ja sen jälkeen Voltilla oli hyvä ruokahalu. Illan mittaan Voltin olo alkoi kuitenkin heiketä. Se alkoi voida pahoin ja oksensi kaikki ruuat ulos. Vesi pysyi onneksi sisällä, mutta mikään ruoka ei. Voltti oli melko rääpäle, kun se vaivoin horjui ulos käymään pissalla. Itseäni kävi niin sääliksi pientä, että ihan itku tuli. Soitin uudelleen Nekalan eläinlääkäriasemalle, että pitääkö meidän vielä poiketa siellä, mutta Voltilla ei kuulemma ole hätää, sillä Voltin saama neste estäisi sitä kuivumasta. Neuvoivat lähtemään päivystykseen, jos Voltti ei kykene kävelemään, mutta niin kauan kuin se kävelee, ei olisi hätää. Itseni tämä säikäytti kovasti, sillä Pörrillä ei ole koskaan ollut ripulia. Noin pieni pentu meni todella nopeasti huonoon kuntoon, mutta onneksi ympärillä oli paljon osaavia ihmisiä, jotka rauhoittelivat ja vakuuttivat, että kyllä se selviää elossa. Sain ystävältäni onneksi Voltille vielä pahoinvoinninestolääkettä. 

Pikkupotilas nesteytyksen jälkeen. Kyljessä näkyy nestekyttyrä

Tiistaina sain esimieheltä luvan jäädä etätöihin kotiin. Voltille alkoi maistua ruoka. Syötin sille pieniä annoksia vartin/puolen tunnin välein ja seurailin pysyykö ruoka sisällä. Hyvin maistui ja ruokakin pysyi sisällä. Pikkuhiljaa päivän mittaan suurensin annoksia ja pidensin ruokavälejä tuntiin/1,5 tuntiin. Voltti nukkui valtaosan päivästä, mutta illalla se jo leikki papukaijalelulla ja innostui vähän kirmailemaan takapihalla.

Pörri on huolissaan pikkupotilaasta

Pojat lepäilee

Nyt Voltti on jo terve ja kakka kiinteää. Hui kamala, miten paljon sillä on taas energiaa, kun ehti jo tottua rauhallisempaan menoon. Ollaan jouduttu nukkumaan Jannen kanssa korvatulpat korvissa, kun pojat touhastaa niin paljon öisin. Tuntuu, että Voltilla on ihan koko ajan kamala nälkä ja Voltin uusi lempparipaikka on keittiössä mahdollisimman lähellä jääkaappia. Myös Pörrillä on ihan tosi kova ruokahalu, kun edellisviikko meni vähän heikoimmilla sapuskoilla. Mietin, että olisiko Pörrilläkin voinut olla joku mahapöpö, josta aneemisuus ja ruokahaluttomuus johtui. Vatsapöpöjä on kuulemma nyt kovasti liikkeellä täällä meidän seudulla. Pääasia kuitenkin, että nyt molemmat pojat voivat hyvin ja voidaan pikkuhiljaa palata normaaliin arkeen.

Molemmat pojat terveenä ja ruoka maistuu. Huomatkaa myös pikkumiehen uusi korvamuoti