perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kapulan pitäminen

Ollaan tällä viikolla saavutettu jonkinlainen suuri läpimurto kapulan pitämisessä. Olen aiemmin tehnyt noudon alkuopetuksesta oman postauksen ja se löytyy täältä. Pörrille on noudon opettaminen aloitettu sheippaamalla. Sainkin Pörrin pitämään tavallista puukapulaa ilman pureskelua sheippaamalla. Vähän rauhatonta se pitäminen oli silti ja Pörri usein nyki päätään ylös alas, vaikkei kapulaa pureskellutkaan. Tunnarin ja ohjatun noudon kapulan kanssa kohdattiinkin ihan uusia ongelmia, sillä Pörri meinasi parit kapulat pistää välittömästi paloiksi ennen kuin sain ne pois sen suusta. Puruvimma näitä kapuloita kohtaan oli jotain ihan tajutonta.

Koutsimme Riitta sanoi, että hän itse eikä monet muutkaan ole onnistuneet opettamaan koiralle rauhallista pitoa pelkästään sheippaamalla. Uskon, että noudon saa opetettua koiralle sheippaamalla, mutta kun uusiin alokasluokan liikkeisiin tulee myös kapulan pito niin hyvän rauhallisen pidon opettamisen tärkeys korostuu. Epäilen, että pidon opettaminen ei onnistu pelkästään sheippaamalla koiralle, jolla on voimakas taipumus pureskella suussa olevia tavaroita tai ainakin se vaatii pitkiä hermoja ja paljon kapuloita. 

Riitta sanoi, että hän on opettanut pidon ihan perinteisellä tyylillä. Koiralle kapula suuhun ja kädet kuonon ympäri. Pörrin kohdalla helpommin sanottu kuin tehty. Itse en onnistunut tässä ensimmäisellä valkkukerralla. Riitta onnistui pitkän yrittämisen jälkeen saamaan pari onnistunetta toistoa Pörrin kanssa. Käytännössä tämä lähti siitä, että vasemmalla kädellä tartuttiin koiran kaulapantaan ja koiran alaleukaan, oikealla kädellä laitettiin kapula suuhun ja painettiin tämän jälkeen yläleukaa kiinni. Kun koira rauhottui ja piti kapulaa levollisesti, koira vapautettiin ja palkattiin ihan superisti. Pörrin kohdalla kesti todella pitkään, että päästiin tähän asti. Ensinnäkin olin Pörrin mielestä ihan järjetön ämmä, jos meinasin tarttua sitä puikulanokasta kiinni. Ensimmäiset pari päivää keskusteltiin Pörrin kanssa siitä, että onko ok, jos tartun sitä rintapuolelta kaulapannasta. Tämän jälkeen keskusteltiin pari päivää, onko ok, jos tartun sitä alaleuasta. Tämän jälkeen mietittiin onko ok, jos tartun sitä yläleuasta. Tämän jälkeen pohdittiin onko ok, jos painan sen kuonoa kiinni. Tämän jälkeen tahkottiin sen kanssa, että onko ok jos laitan sille kapulan suuhun ja onko ok, jos laitan kapulan suuhun ja painan sen jälkeen kuonoa kiinni. Onneksi toi koira on julmetun perso ruualle. Muuten tästä ei olisi varmaan tullut mitään. 

Kun päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että pidon opettaminen tällä keinolla on ihan ok, Pörri oppi pidon todella nopeasti. Se pitää kapulaa jo pitkiäkin aikoja todella nätisti. Vielä pitäisi hioa sitä, miten Pörri ottaa kapulan suuhun nätisti, eikä mälvää sitä. Lisäksi pitää opettaa, että voin tuoda kädet kapulan lähelle tai tarttua kapulaan, mutta silti siitä ei saa irroittaa ennen luovutuskäskyä. Kapulan palauttamista ei olla vielä päästy oikein harjoittelemaan, sillä Pörri tuppaa tiputtamaan kapulan heti, kun kosken kapulaan. Alla on vielä videota meidän kapulaharjoittelusta. Palkan pidän kipossa Pörrin näkyvillä sen vuoksi, että Pörri on ymmärtänyt vapautuskäskyn luvaksi saada pureskella kapulaa. Kun palkka on näkyvillä, se tiputtaa kapulan välittömästi palkkasanan jälkeen. Olen tehnyt näitä pitoharjoituksia vain muutaman kerralla (2-5 toistoa) silloin tällöin, sillä tärkeämpää on lopputulos kuin se, miten nopeasti koira tämän oppii.


9 kommenttia:

  1. Itse olen kerran kokeillut noutajallani tuota perinteikästä metodia ja senkin mielestä olin aivan järkyttävä heittäytynyt! Kovankin koiran reagoidessa käsittelyyni melko voimakkaasti, niin en ole uskaltanut tätä ohjaajapehmeämmän Gatsbyn kanssa kokeilla. Olemme harjoitelleet muovisella kapulalla ja nimeomaan tarjoamisen kautta. Olemme sillä metodilla päässeet mielestäni ihan hyvään malliin, mutta kapula syljetään liian hanakasti maahan. Hallilla kokeilimme kerran tunnarikapulalla ja se sai kyllä nopeasti pahasti hammasta! Tätä pitää vielä siis työstää ja paljon! Vielä jää nähtäväksi, että millä metodilla.

    Kiva video! Varsinkin tuo eka pito oli todella nätti ja rauhallinen! Hieno Pörri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk tähän oli tullut väärä video! Jostain syystä videosta puuttui puolet eli ne kaikki onnistuneet suoritukset. :D Tehtiin Pörrin kanssa aluksi samanlaisia harjoituksia kuin aiemmin tällä viikolla ja nyt yritin tarttua ensimmäistä kertaa tunnariin. Tavallisen puukapulan Pörri osaa jo luovuttaa, mutta tunnarin luovuttaminen ei sitten onnistunutkaan.

      Joo itsekin epäilin ensin tätä metodia, enkä olisi halunnut edes yrittää, mutta ehti jo iskeä pieni epätoivo. :( Onneksi kokeilin, sillä meillä tämä toimi, kunhan ensin iskostin Pörrin päähän sen, ettei puikulanokan koskettelu ole kamala asia vaan päinvastoin. Nyt, kun Pörri antaa pidellä kiinni nokasta, on toivottavasti punkkien poistaminenkin helpompaa kuin viime kesänä.

      Poista
    2. Uusi video vasta hienolta näyttääkin!

      Mielestäni kuulosti tosi hyvältä tuo teidän tyyli opetella ihan ne nokanpidon vaiheetkin erikseen. Turhaahan sitä kapulaa on suuhun törkätä, jos koira venkuilee sitten pitoa pakoon :) Eli ehkä mekin aletaan pikkuhiljaa temppuileen tämän vaiheita?

      Poista
  2. Vautsi! Hienostihan se sujuu jo Pörrillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Oon itekki ihan ällikällä lyöty, miten Pörri oppii asioita niin nopeasti.

      Poista
  3. Vau, tosi taitava Pörri!! Pitäis varmaan itekki testata tätä keinoa, ku kapulaa suuhun tarjoamalla Banjo tuumaa ottaa liian reunasta kiinni ja pitoaikaa on lähes mahdotonta pidentää.. Ensin tosin pitää meidänki totutella siihen, että puikkonokkaan saa tarttua eikä siihen kuole :D Harjaamisen yhteydessä tätä ollaanki vähä jo vahingossa harjoteltu, joten eiköhän se siitä nopsaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tässä menetelmässä on se hyvä puoli, että pidon saa kerralla kuntoon: oikea paikka kapulalle suussa, kunnon napakka ote, rauhallinen pito ja pureskelemattomuus. Ikävä puoli on käsistä tuleva pakote, joka tosiaan kannattaa koiralle opettaa positiiviseksi asiaksi, ettei koira turhaan ahdistu.

      Poista
  4. Ei vitsi. Mä olen yrittänyt opettaa omalle koiralle kapulan pitoa vaikka millä eri tavalla. Siinä onnistumatta. Koira mälvää kapulaa suussaan ja tiputtaa sen heti pois. Onneksi törmäsin sun postaukseen. Muutaman kerran olen miettinyt, että pitäisikö kokeilla pakottamista, sitä en kuitenkaan ole rohjennut kokeilla. Nyt ensimmäinen "treeni" takana ja olen positiivinen sen suhteen, että tällä tavalla se voisi sen oppia. :D

    -Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sait treeni-inspiraatiota meidän blogista. :) Palkkiot kannatta tosiaan valita ihan superiksi, jotta koiralle tulee positiivinen mieli hommasta. Christa Enqvist-Pukkila kertoi, että yhdelle koiralle metallikapula oli ihan ylitsepääsemätön hirvitys, mutta koiralle asetettiin ehto, ettei se saanut iltaruokaansa ennen kuin suostui pitämään metallikapulaa suussaan. Myöhemmin metallinoudosta tuli yksi koiran vahvimmista liikkeistä. Samaa voisi soveltaa puukapulallekin: hyvä pito -> vapautus iltaruualle.

      Poista