Tokat tokotreenit

Tänään oli vuorossa alkeistokon toinen kurssikerta. Treenailemme Pörrin kanssa siis Riikan hauskassa koirakoulussa Hakametsässä. Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme maahanmenoa ja paikalla oloa. Tämänkin kurssikerran aluksi harjoiteltiin maahanmenoa ja katsottiin miten kukin oli edistynyt. Pörrille maahanmeno on jo ihan peruskauraa. Sen jälkeen otettiin vihdoin seuraamista. Seuraamista piti harjoitella jo edellisellä kerralla, mutta ei sitten ehditty. Seuraamiseen ei saatu Pörrin kanssa mitään spesiaaleja vinkkejä, vaan Pörrin seuraaminen on kuulemma hyvää. Seuraamisharjoittelun kylkeen opeteltiin myös täyskäännöstä. Ollaan Pörrin kanssa kääntymistä jo hieman treenattukin ja se sujui hyvin. Meidän päivittäinen pieni kotitokohetki näkyy selvästi Pörrin osaamisessa.

Kokonaisuutena voisi sanoa, että tuolla kurssilla ei ole tullut hirveästi mitään uutta. Pörristä olen oppinut paljonkin. Tämän päivän tärkein kotiläksy on ehdottomasti kontaktiharjoitukset. Pörri jaksaa keskittyä muhun vain pieniä hetkiä kerralla. Tänään Pörri oli sikäli tosi ärsyttävä, että tunnuin olevan Pörrin mielestä ihan supertylsä täti. Pörrin mielestä ohikulkevien ihmisten ja autojen tuijotus oli paljon mielenkiintoisempaa kuin katsekontaktia hakeva mamma. Pentuna palkkasin Pörriä paljonkin katsekontaktista, mutta nyt olen laiskistunut ja se näkyy. Pörri ei hoksaa edes aina hakea katsekontaktia. Se kyllä totelee useimmiten ilmankin katsekontaktia, mutta varmimmin se tottelee kontaktissa. Pitää alkaa palkata Pörriä siitä, että se ylipäätänsä ennen käskyä katsoo minuunpäin. Tätä olisi hyvä treenailla myös jossakin vilkkaassa paikassa. Pitänee mennä Pörrin kanssa joku päivä keskustaan pyörimään.

Tokoilun jälkeen käytiin vielä nopeasti Hakametsän koirapuistossa pienten puolella. Pörri löysi yhdestä terrieristä itselleen mieluisan leikkikaverin. Kotiin päästyämme käytiin vielä pienellä kävelyllä ja tokoiltiin loput namit lähikentällä. Loppuilta on menny päikkärien, leikkimisen ja luun syönnin merkeissä.

Koirakavereita

Lopetetaan blogin pieni hiljaiselo ja palataan viime viikkoon kuvin. Kärsin itse viime viikolla pienestä nuhasta, mutta Jannella ja Pörrillä riitti tohinaa. Pörri ja Janne kävivät maanantaina moikkaamassa taas tuttuja koirakavereita. Koirakaverit ovat Pörrille todella tärkeitä ja herralla onkin aina iloinen virne naamalla, kun saa puuhastella tuttujen shelttikamujen kanssa. Melko trikkivoittoisella laumalla oltiin taas kasassa.

Koko poppoo iloinen virne naamalla

Pörri <3 keppi

Meidän paimenkoira

Tällä viikolla on luvassa lisää tapaamisia koirakavereiden kanssa ja myös vihdoin lisää tokoa. Meillä on ollut vasta yksi kerta tokon alkeiskurssia ja kahden viikon tauko. Keskiviikkona on toinen kerta. Saapi nähdä, mitä silloin harjoitellaan. Luulisin, että ainakin seuraamista, sillä sitä ei ehditty harjoitella viimeksi ollenkaan.

Hyvää vappua kaikille blogin lukijoille

Koiranpäivän match show

Pohjois-Hämeen kennelpiiri jaostoineen järjesti koiranpäivän kunniaksi "Tampereelle uusi lastensairaala"- match shown Nalkalan puistossa Tampereella 24.4.2014. Tapahtuman tuotto osoitettiin sen nimen mukaisesti Tampereen uudelle lastensairaalle. Match shown lisäksi puistossa oli TOKO ja flyball näytöksiä sekä erilaisia harrasteryhmiä kertomassa omasta toiminnastaan. TOKO-näytökset oli kyllä hienoa katseltavaa. Paikalla oli myös muun muassa metsästyskoiria, palveluskoiria ja virkakoiria. 

"Isi ota musta paljon kuvia!"

Pörrin lisäksi pienten pentujen sarjassa oli mukana noin 20 koirakkoa. Pienten pentujen tuomarina toimi Kirsi Hartlin. Pörriä ja Marjaa vastaan asettui koirakko, joka oli kuulemamme mukaan pärjännyt aikaisemmin keväällä järjestetyissä mätsäreissä hyvin ja osasimme siten jo varautua siniseen nauhaan. Sininen nauhahan sieltä sitten tulikin. 

"Joko mä saan kohta mennä kehään?"

Pöydällä Pörri oli saanut Kirsiltä paljon kehuja. Pörri antoi kuulemma hyvin hipelöidä itseään. Kirsi tykkäsi paljon Pörrin iloisesta, reippaasta ja avoimesta luonteesta. Pörrin ehdoton valtti mätsäreissä on juurikin sen luonne, johon kaikki tuntuvat ihastuvan. Marja oli kertonut Kirsille, että yksi shelttikasvattaja oli nimennyt Pörrin vispilähännäksi ja Kirsi oli naurahtanut, että osuva nimitys. Jos Pörrillä on oikein hauskaa, Pörri on juurikin sellainen koira, jolla häntä heiluttaa koiraa eikä toisinpäin.

"Iskä, mitä toi täti tekee mulle?"

Videolta näkee selvästi, että seisominen sujui toiselta koiralta huomattavasti paremmin Pörriin verrattuna. Marjan ja Pörrin kävelyssäkin oli pieniä ongelmia, sillä Marja unohti täysin, miten kehässä kuuluu kävellä. Ehkä tämä menee vielä jännityksen piikkiin, mutta jos seuraavalla kerralla sujuisi sitten paremmin.

Sinisten nauhojen kehässä kaikki sinisen nauhan saaneet seisoivat ensin rivissä. Tämän jälkeen koirakot lähtivät parettain kävelemään ees ja taas. Pareittain kävely sopi Pörrille huomattavasti paljon paremmin kuin ringissä kävely. Marja ja Pörri valittiin ensin neljän parhaan joukkoon, joista tuomari sitten päätti lopulta sijoittaa Pörrin neljännelle sijalle.

Palkinnoksi saatiin hieno lahjapussi, jossa oli herkkuja niin koiralle kuin omistajillekin. Pörri tykkäsi kovasti pussista löytyneestä luusta ja se onkin jo pian entinen. Herkkujen lisäksi pussissa oli kakkapusseja ja taiteltava juomakuppi.

"Mun eka palkinto! Vähäks oon ylpee itestäni!"

"Anna nyt jo sitä lihapullaa"