Atlas arpoo

Atlas-blogin Atlas arpoo koiraystävilleen kivoja palkintoja. Arvontaan pääsee tästä!

Oh, My Lord

Pakko jakaa näitä huonolaatuisia puhelinkuvia taas. Yhdessä shelttiryhmässä pyydettiin kertomaan omasta koirastaan. Oma tarinani alkoi näin: "Pörri 4 kk. Oikealta nimeltään Svarzekoks My Lord. Pörristä käytetään myös nimityksiä Herra ja Teidän ylhäisyytenne. Kuvannee osaltaan Pörrin luonnetta... Pörri rakastaa huomiota, läheisyyttä, sylissä olemista ja rapsuttelua..." Nyt, kun olen ollut sairaana, meillä on olohuoneen divaanisohva levitetty parivuoteen kokoiseksi. Herralla on ollut ilo irti. Aina sanotaan, että puolisot nukkuu keskellä sänkyä, mutta kyllä koiratkin osaa. Se on tullut todistettua viime päivien aikana. Alla olevat kuvat on vain esimerkkejä satunnaisista tilanteista. Kuvia vastaava sohvan valtaus on jatkunut jo 3 vuorokautta.

Montako tyynyä ja vilttiä vaaditaan, jotta shetlanninlammaskoira löytää hyvän nukkuma-asennon?

Jaa meinasiksä tulla tähän nukkumaan päiväunia? Mä kyllä ajattelin nyt nukkua tässä, kun oli peitto ja tyynyki niin sopivasti aseteltuna.

Heräsin eilen päikkäreiltä niin, että Pörrin takakoipi oli sentin päässä mun suusta. Ei ihmekään, että olin kuolannu niin paljon..

En vieny sun paikkaa. Ei pidä paikkaansa...

Viimeinen kuva on omalla tavallaan paras. Olin siis nukkunut tuossa kohdalla juuri 2 h päiväunet ja heräsin kamalaan yskänkohtaukseen. Menin juomaan keittiöön vettä ja kun tulin takaisin Pörri oli mennyt paikalleni. Istahdin tuohon paikalle, mistä otin kuvan. Nopeesti mun tuli kylmä ja aloin aivastella. Päätin nysvätä tuon viltin Pörriltä takaisin. Pörri ei tehnyt elettäkään viltiltä siirtymiseksi, vaikka vedin vilttiä melkoisella voimalla. Sen sijaan herra näytti mulle melkoisen nyrpeää ilmettä ja katsoi kuin halpaa makkaraa. Kuinka joku idiootti saattoikin viedä herran viltin. Kääriydyin itse vilttiin ja tarjosin Pörrille osaa viltistä, mutta herra vain mulkaisi nyrpeästi, meni hieman kauemmas ja laittoi makuulle selkä minuun päin. Toivon, että mun ääni palaa pian ja tähänkin talouteen saadaan joku kuri ja järjestys. Muuten tuo koira oppii ihan liian hyvälle.

Samaa sukua

Meidän torstaiaamuun tuli vähän säpinää, kun Pörrin velipuoli Ykä (Svarzekoks Kind of K 9) joukkoineen tuli moikkaamaan Pörriä. Laitettiin samalla Pörrin pystykorvaan hieman glyserolia, jotta se laskeutuisi takaisin alas. Joku sanonta taitaa kuulua, että samaa sukua, eri maata. Näiden kahden karvakuonon kohdalla se ei pidä paikkaansa. Samaa sukua ja niin samaa maata.

Mikäs vauva tämä on?

Aksua ei enää kiinnosta

Jaa miten niin velipuolissa samaa näköä?

Leikikkö mun kans? Jooko?

Jaa mikä mopo?! Missä?

Pennun tuoksu

Kyllä pienetkin osaa!

Herra harvahammas yritti esitellä olematonta purukalustoaan

Vielä oli pojilla kokoeroa

Ystävykset <3

Saikulla

Muhun iski pitkän tauon jälkeen flunssa. Tämä on ensimmäinen kerta tänä talvena, kun tunnen edes jonkinmoisia vilustumisoireita. Viime talvena sairastin pari hyvin lievää flunssaa, mutta tämä tauti kaatoi todenteolla petipotilaaksi ja jouduin hakemaan jopa sairaslomaa. Olen nyt ollut Pörrin kanssa kotona kahdestan 1,5 päivää. Eilen oli hauska seurata, miten Pörrin aika yksikseen täällä kotona kuluu. Herättiin normaaliin aikaan kuudelta ja sen jälkeen tehtiin kaikki normaalit aamurutiinit. Linnoittauduin sohvalle 8 aikaan, mikä on normaali aikani mennä töihin. Pörri laittoi lattialle nukkumaan ja nukkui katkeamatonta unta klo 12 asti, jolloin se tahtoi ulos pissalle. Käytiin ulkona ja sen jälkeen Pörri tuli nukkumaan kanssani sohvalle ja nukkui kello 15 saakka. Välillä Pörri kävi nukkumassa yksin yläkerrassa, sillä sillä taisi mennä hermo jatkuvaan yskimiseeni. Tämän jälkeen Pörri halusi taas ulos ja sillä olikin pissa- ja kakkahätä. Tämän jälkeen herralla oli virtaa syödä luita ja leikkiä omilla leluillaan. Neljän jälkeen Pörri alkoi selvästi odotella Jannea töistä kotiin. Se kävi useaan otteeseen ulko-ovella varmistamassa, että jokohan se isäntä sieltä tulisi. Musta tuntuu, että Pörri on aika tarkkaan oppinut meidän arkipäivärytmin ja tavallaan tietää, miten kauan me olemme poissa. Nyt ymmärrän, miksi Pörri on niin puulla päähän lyöty, jos tulen töistä aikaisemmin kotiin. Maanantaina palasin lääkärireissun jäljiltä jo ennen klo 12 kotiin, eikä herra oikein jaksanut innostua kotiinpaluustani. Eniten Pörri on onnesta soikeana silloin, kun tullaan ihan normaaliin aikaan kotiin, sillä tällöin Pörri on ilmeisesti jo ehtinyt kaivata meitä ja sitä, että saisi jotain toimintaa ja pääsisi ulkoilemaan.

Miksi Pörri näyttää aina tältä sen jälkeen, kun se on tavannut Kodan?

Tiistaina Kodan isäntä soitteli meille, että josko Pörri ja Koda voisivat treffailla. Itse tosiaan olin vuoteen oma, mutta Janne onneksi ehti Pörrin kanssa Kodaa moikkaamaan. Pojat olivat reissullaan pari tuntia ja minkälaisia herroja tulikaan sisälle. Miten Pörri voi olla aina niin hirvittävän kurainen sen jälkeen, kun se on leikkinyt Kodan kanssa? Ollessaan muiden koirien kanssa riittää pieni tassujen suihkuttelu, mutta Kodan kanssa leikkimisen jälkeen Pörri on pestävä shamppoolla päästä varpaisiin.

Painien ja kylpyjen jälkeen maistui uni peiton alla

Pesun jälkeen Pörrille jäi vielä kostea turkki. Laitettiinkin Pörrin päälle pyyhe ja fleecaviltti, jonka alla oli mukava nukkua päikkärit. Pörri taisi itsekin ihastua viltin lämpöön, sillä Pörri kiskoi vielä ennen nukahtamistaan vilttiä paremmin päälleen. Pörri oli viltin alla nukkuessaan melkoisen suloinen näky.

Meillä heitellään hyvästejä pentukarvalle

Kun Pörri heräili päiväuniltaan ja turkki oli kuivunut, harjailtiin Pörriä karstalla. Pörristä on lähtenyt tämännäköisiä karvakasoja useampanakin päivänä viime aikoina. Sen lisäksi, että Pörriltä lähtee hampaat, lähtee vielä karvatkin. Hampaita ollaan saatu talteen kaksi kappaletta, mutta niitä on kyllä lähtenyt useampiakin. Vaikka hampaita meillä säilötään kirjahyllyssä, karvoja ei sentään säilötä. Karvakasat lentävät nopsaan roskiin, sillä muuten Pörri syö omia karvojaan.