Pentupainia ja pyöräilyä

Pörrin lauantai alkoi aktiivisissa merkeissä, kun Janne sai aamulla viestin Matkahuollon paketin saapumisesta. Ollaan aiemmin kuljetettu maastopyöriä auton sisällä, mutta nyt kun Pörri valloittaa takakontin, päätettiin hommata autoon kattokaiteet ja katolle sopivat pyöränkuljetustelineet. Kattokaiteet saapuivat tänään Tampereen Matkahuoltoon, joten kävimme hakemassa ne heti aamulla. Samalla Pörrille tuli taas autoiluharjoitus. Täytyypi kehua, että pitkästä aikaa autoreissu, jolloin Pörri ei oksentanut. Autoilu alkaa muutenkin sujua jo hyvin. Pörri makailee kiltisti takakontissa matkan aikana.

Pörri auttoi Jannea paketin avaamisessa

Seisoskeltiin sillä aikaa Pörrin kanssa Matkahuollon pihassa, kun Janne haki paketin. Pörri haisteli innoissaan uusia tuoksuja ja katseli vilskettä. Pörrin lempipaikka löytyi kuitekin Matkahuollon ulko-oven vierestä, sillä ohitse kulki monia ihmisiä eli toisin sanottuna potentiaalisia rapsuttelijoita ja rapsutuksia Pörri keräsikin. Monet ohikulkijat jutustelivat Pörrille silmät kiiluen: "Onpa söpö pikkunen. Saakos sua vähän rapsuttaa? Ootpas sä kauheen ihana! Tässähän tulee ihan pentukuume." ja kyykistyivät paketti sylissä rapsuttelemaan Pörriä. Itse seisoin vieressä ylpeänä ja vähän hämmentyneenä, miten tuollanen pieni karvapallero voi sulattaa niin monen keski-ikäisen miehen sydämen.

Matkahuoltoreissun jälkeen oli aika laittaa kimpsut ja kampsut kasaan ja lähteä kohti Mustin ja Mirrin pentupaineja. Koska autoiluharjoitus saatiin jo aamusta, päätettiin matka Mustiin ja Mirriin taittaa fillaroiden. Meiltä on Koivistonkylän Prismalle matkaa reilu 2 kilometriä, joka on juuri hyvä pyörämatka. Kärryn ollessa paikallaan Pörri vähän vinkuu ja ihmettelee, että miksi hän on tämmöiseen paikkaan joutunut, kun muut saavat juoksennella vapaana. Kärryn lähtiessä liikkeelle Pörri rauhoittuu ja katselee ohiviliseviä maisemia ja ihmisiä.

Laitettiin Pörrille aiemmin täällä blogissakin nähty toppatakki päälle, ettei sen tule kärryssä kylmä. Hyvin herra näytti pärjäävän pikkupakkasella tuollaisen lyhyen matkan. Takkiin Pörri suhtautuu todella hyvin, eikä ole siitä enää moksiskaan.

Pentupaineihin oli saapunut runsas määrä pikkuisia karvahäntiä. Pörri yritti tehdä monien kanssa tuttavuutta, mutta tykästyi eniten australianpaimenkoira Berttaan, jonka kanssa leikki suurimman osan ajasta. Bertta oli Pörrin tapaan samanlainen rohkea, reipas ja sosiaalinen pentu. Omistajan kanssa juteltuamme selvisi hauska sattuma, että nämä ystävykset olivat vieläpä syntyneet samana päivänä 28.10.2013.

Pörri joutui alakynteen.

Painien jälkeen huilittiin hetki

Ja tutustuttiin muihin koiriin, kuten tähän shelttiin.

Välillä käytiin myös keräilemässä rapsutuksia ja sulattamassa pikkutyttöjen sydämet.

Erottamaton kaksikko jäi vielä kahdestaan painimaan kehään sen jälkeen, kun muut olivat lähteneet. Oli hieno seurata näiden kahden kaveruksen leikkiä. Juteltiin vielä Bertan omistajan kanssa hetkinen ja todettiin, että nähdään myös tulevaisuudessa pentupainien merkeissä.

Pentupainien jälkeen kotona onkin nähty lähinnä nukkuva koira. Pörri on nyt nukkunut neljä tuntia putkeen välillä asentoa ja paikkaa vaihtaen. Kohta pitäisi nuoren miehen heräillä päiväruualle ja pissille.