perjantai 29. elokuuta 2014

Pörri 10 kk

Nuoriherra täytti eilen 10 kk, joten oli taas puntari- ja mittapäivä. Kuvien perusteella vaikuttaa, että Pörri ei olisi kasvanut. Mitattiin Pörrille kuitenkin korkeudeksi 44,5 - 45 cm, joka vastaa varmaan paremmin Pörrin todellista kokoa kuin 43 cm, joka ollaan aiemmin saatu mittaustulokseksi. Pörrin paino oli sama 14,0 kg kuin aiemminkin. Pörrin paino on noussut viimeisen 2 kk kuukauden aikana vain 100 g, mutta hyvässä lihassa tuo nuorimies edelleen on.

Pörri 10 kk
Pörri 9 kk
Pörri on käytökseltään aikuistunut viime aikoina aika paljon. Siltä pystyy vaatimaan sellasia asioita, jotka ennen oli mahdottomia. Keskiviikon treeneissä kouluttaja rohkaisi, että vaadi vain enemmän kyllä se osaa. Pientä teineilyä on ollut ilmassa ja Pörri haukkuu paljon. Todella paljon. Että voikin koira rakastaa omaa ääntään. Pörri haukkuu kotona, treeneissä, lenkillä ja leikiessä koirakavereiden kanssa.

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Hunningolla

Pörri
Hunnigolla. Tämä blogi nimittäin. Viime aikoina on tapahtunut paljon. On ollut treenejä, lisää treenejä, kavereita, vanhoja koulukavereita, yövieraita, rikkinäisiä suihkuja, työmatka ja ties mitä. Treeneistä puheenollen agility on nyt jäänyt hieman sivummalle ja viime aikoina on tokoiltu ihan urakalla.

Pörrin velipuoli Ykä
Viime viikolla meillä peruuntui keskiviikon ohjatut tokot sateen vuoksi. Onneksi saimme vinkkiä tokoporukasta, joka treenailee säännöllisesti Tampereella. Soluttauduimme Pörrin kanssa mukaan perjantain kimppatreeneihin. Tehtiin luoksetuloa, seuraamista ja yleistä kontaktin harjoittelemista. Pörri haukkui ärsyttävän paljon ja melkein iski epätoivo saako tuota koiraa koskaan hiljaiseksi. Liikkeitä Pörri teki kuitenkin todella hyvin.

Pojat haikailee uimaan
Tiistaina meillä oli viimeinen pentukurssikerta. Oli kyllä antoisa kurssi ja sain sieltä paljon neuvoja. Harmi, että kurssi kesti vain neljä kertaa. Viimeisellä kerralla tehtiin juttuja häiriön alla. Paikalla makuuta häirittynä, seuraamista häirittynä yms. Lisäksi juteltiin kaukokäskyistä ja tehtiin istu-maahan-seiso-maahan-istu -jumppaa, jotta koiralle jäisi lihasmuistiin oikeat liikeradat. Pörrillä tahtoo hieman takajalat siirtyä seisomaan noustessa, mutta kouluttajan mielestä se ei ollut huolestuttavaa, kun kyse on niin pienestä liikkeestä ja Pörri kuitenkin pysyy aikalailla paikoillaan.

Samaa sukua, samaa maata
Tänään meillä oli tokoa Riikan hauskassa koirakoulussa ja sen jälkeen tokoilin vielä yhden tutun kanssa. RHK:n kurssilla tehtiin tänään perusasentoa ja liikkeestä maahanmenoa. Koska meitä oli kurssilla vain kaksi, saimme hyvää henkilökohtaista opastusta. Sain paljon vinkkejä, millaisia kaikkia uusia erilaisia harjoituksia meidän kannattaa tehdä perusasennon vahvistamiseksi. Aluksi mulla oli sivulletulokäskynä "sivulle", mutta vaihdoin sen napakampaan "sivu"-käskyyn ja se on toiminut hyvin. Pörri hakeutuu innoissaan perusasentoon, koska se tietää, että sen jälkeen seuraa jotain hauskaa tekemistä.

Uimamaisteri
Liikkeestä maahanmenoon saatiin myös hyviä vinkkejä. Namikädestä pyritään nyt kokonaan eroon. Pörri meni nätisti maahan, kun pistin kädet piiloon ja kumarruin Pörriä kohti samalla, kun annoin Pörrille maahanmenokäskyn. Pikkuhiljaa pienennän omaa liikettäni ja siirryn Pörrin sivulle.

Kumpi olikaan kumpi
Omatoimi tokoissa otettiin vielä luoksetuloa ja nyt viimeistään oli selvää, että Pörri on oppinut uuden luoksetulosanan "tänne" hyvin. Luoksetulot ovat vauhdikkaita ja innokkaita. Lisäksi tehtiin kontaktitreeniä ja Pörrin kontakti on kyllä parantunut hurjasti. Pahin kompastuskivi on vieressä leikkivä koira, joka saa Pörrin tosi korkeille kierroksille.

Turkki kuivaksi
Ehdottomasti parasta Pörrin kanssa tokoilussa on viime aikoina ollut, että jokaisen tokokerran päätteeksi on ollut hyvä ja onnistunut fiilis. On mukavaa nähdä, miten Pörri tykkää itse tekemisestä ja välillä namin saaminen on sille yhden tekevää. Jonkin aika sitten pohdin, että olisi kivaa, jos Pörri olisi valmis korkkaamaan alokasluokan ensi kesänä/syksynä ja luulen, että se on hyvinkin realistinen tavoite, jota kohti tässä työskennellään.

Kuvat menneeltä Pörrin ja Ykän uintireissulta. 

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Pörrin mätsärit

Äiti kertoi, että saan kirjoittaa tänne blogiin yhden postauksen. Voisin kuulemma kertoa teille Elo-match show:sta, jossa olimme viime viikon sunnuntaina. Tässä minun versioni tapahtumista.

Näin komeana poseerasin kotona sunnuntaiaamulla sen jälkeen, kun äiskä oli kiusannut minua ainakin vartin typerän harjan kanssa.
Kisapaikalla meitä odotti yllätys, sillä ihan hurja määrä tuttuja oli tullut kannustamaan meitä (taisi ne itsekin kehässä pyörähtää..). Tässä kuvassa on velipuoleni Ykä. Eikös olekkin komea?! Selvästi siis minulle sukua.


Äiti puhui jotain, että olen henkeen ja vereen tokokoira. En ymmärrä, mitä se tarkoitti.
Katsomon puolella mätsäreitä seurasi ystäväni Nano. Nanoa ei paljon kavereiden suoritukset jännittäneet.
Nanon kaveri Data pyörähti isoissa aikuisissa ja sai komeasti punaisen nauhan.
Velipuoleni Ykän kaveri Aksu poseerasi näin komeasti ja voitti junior handler -kehän. 
Hurjan komea tuo Aksu!
Äiti sanoi, että olin todella rasittava ja haukuin koko ajan, mutta tässäkin makailen nätisti paikoillani. Ettei se äiskä nyt vaan vähän liioittelisi..
Äidiltä pääsi pari raskasta huokausta, kun se sai kuulla, että esiinnyn parikehässä yhdessä rakkaimman painikaverini Bertan kanssa.
Bertalla näytti olevan kehässä hauskaa, joten..
... otin mallia Bertasta.
Tuomarisedästä en tykännyt yhtään. Miettikää nyt, miltä teistä tuntuisi, jos joku kopeloisi teidän perskarvoja. Näytin sedälle kieltä, että se lähtisi pois ja se toimi! Sain kylläkin tästä hyvästä sinisen nauhan.
Nauhakehän aikaan alkoi velipoikaanikin jännittämään.
Mutta meikäpoika sitä vetelikin peitsaten kohti kakkossijaa ja mamma oli NIIIIIN ylpeä minusta ja hukutti pusuihin.
Voiton (tai köh kakkossijan) jälkeen repesin hurjaan painiin ystäväni Vinskin kanssa.
Mätsäripäivän päätteeksi palkitsin itseni 6 tunnin päikkäreillä.
Pörri oli siis Amerikancockerspanielit ry:n Elo-Match Showssa isojen pentujen SIN2.

tiistai 19. elokuuta 2014

Agilitytreenit aloitettu TamSKilla

Viime viikolla tosiaan aloitettiin treenaamaan agilityä TamSKilla Katriina Nurmikolun alkeisjatkokurssilla. Kurssihan itsessään on pyörinyt TamSKilla jo toukokuusta lähtien. Hyppäsimme siis kesken kaiken mukaan. Vaikka olemmekin treenanneet (mitä ilmeisimmin) ajallisesti paljon vähemmän kuin muut kurssilla olevat koirakot, tuntui ainakin ensimmäisellä kerralla, että olemme harjoittelun suhteen aika samalla tasolla. Yhden kerran perusteella tosin on vaikea vielä mennä tekemään mitään johtopäätöksiä. Seuraavien viikkojen aikana sitten nähdään, mikä on todellisuus. 

Mutta itse treeneihin. Kouluttaja oli rakentanut treeneihin radan, joka koostui hypyistä ja putkista. Aluksi tehtiin hyppy-putki-hyppy-hyppy-putki - esteet. Pörrin ensimmäinen yritys taisi mennä vähän ihmetellessä uusia esteitä. Rimat olivat mielestäni hieman korkeammalla siiihen nähden, mihin Pörri on tottunut. Toinen yritys meni ohimenevän junan ihmettelyyn. Kolmannella sitten alkoi homma sujua.

Kun edelliset esteet alkoivat sujumaan, siirryttiin radalla seuraavaan osaan. Putki-hyppy-hyppy-putki, joissa tarvitsi tehdä parit valssikäännökset. Pörri suoriutui näistä esteistä heti ensimmäisellä kerralla puhtaasti. Toisella yrityksellä Pörrin takajalat osuivat ensimmäisen hypyn rimaan, jonka seurauksena se tippui. Tiputus taisi aiheuttaa Pörrille pientä rimakauhua, sillä Pörri ei meinannut suostua enää hyppäämään kyseisen esteen yli.

Tähtitekniikalla treenatessa halli oli varattu ainoastaan kyseisen ryhmän treenejä varten. Koirakko sai siis treenata yksistään ilman häiriöitä. TamSKin treeneissä halli oli jaettu kahteen osaan ja toisessa päässä treenasi samaan aikaan toinenkin ryhmä. Treenien aluksi Pörri ei (onneksi) kiinnittänyt toiseen ryhmään mitään huomiota. Puolenvälin paikkeilla Pörri kuitenkin tajusi, että "Ei hitto, en mä olekkaan täällä yksin!" ja seuraukset osaattekin jo varmaan arvata. Lopputreenien ajan Pörrillä tuntuikin olevan vaikeuksia keskittyä toisella puolella treenaavien koirakoiden takia.

Saimme kuitenkin radan viimeisenkin pätkän lopulta suoritettua kunnialla. Viimeinen pätkä koostui putkesta ja kahdesta hypystä. Viimeiselle hypylle harjoiteltiin koiran irtoamista. Kouluttaja yritti aluksi saada Pörrin irtoamaan targetin avulla. Pörri kuitenkin nappasi tuttuun tapaansa namin targetin päältä, sen jälkeen targetti suuhun ja miljoonaa karkuun. Targetti vaihdettiinkin hyvin nopeasti leluun, joka toimi Pörrin palkitsemisessa paremmin. Eikä tarvinnut jokaisen yrityksen jälkeen yrittää saada targettia Pörriltä takaisin.


Mielenkiinnolla odotellaan, miten seuraavat treenit mahtaa sujua. Jää nähtäväksi, ottaako Pörri vielä samalla tavoin häiriötä ohi menevistä junista ja hallin toisessa päästä olevista koirakoista, kuin ensimmäiselläkin kerralla. Toivottavasti ei. 

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Shelttierkkari

Huh mikä kiireinen viikonloppu takana. Nyt on oltu misseilemässä ja katseltu misseilyä ihan urakalla. Lauantaiaamulla päätimme lähteä pyörähtämään Kaupin vinttikoiraradalla, jossa järjestettiin shetlanninlammaskoirien erikoisnäyttely sekä tokon rotumestaruuskilpailut. Pörri ei näyttelyihin osallistunut, mutta mentiin paikalle turisteilemaan ja katselemaan tuttuja. Itse en ole ikinä aiemmin ollut koiranäyttelyssä katsomassa, joten oli ihan jännää. Pörri ei näyttelyistä piitannut, mutta koirakavereista piittasi sitten enemmänkin. Pörrin turhautumisen sai kuulla ja nähdä koko vinttikoirarata. Huoh sitä haukkumisen määrää. Kiva ja kuuliainen nuorimies on taas hukkunut murkkuherran alle ja Pörri kyllä ilmoittaa selvästi, jos asiat ei miellytä.


Erkkarissa näkyi kyllä shelttejä laidasta laitaan isoja, pieniä, karvaisia, vähemmän karvaisia, nuoria, vanhoja ja kaikkea siltä väliltä. Janne oli tallentanut kameraan useampiakin erittäin komeita merlejä, joista tässä yksi.


Eniten viihdyttiin pentukehän ympärillä, sillä kehässä pyörähti monta tuttua kaveria, joista ihana Vilja-tyttönen valittiinkin rodun parhaimmaksi pennuksi. Samalla vakoilin, miten ihmiset esittelee omia koiriaan ja yritin poimia vinkkejä, miten mennä Pörrin kanssa seuraavan päivän mätsäreissä.
Rodun paras pentu oli ihana Vilja-tyttönen.
Sivusilmällä vakoilin myös shelttien rotumestaruus tokoa, jota käytiin ihan pentukehän vieressä. Oli kiva nähdä tottelevaisia shelttejä ja tämä potki itseäkin eteenpäin. Sheltistä on hyvinkin tokokoiraksi siinä missä agilitykoiraksikin. Illalla metsälenkillä pohdin sitä filosofiaa, millä perusteella itse haluan Pörrille tokoa opettaa ja missä järjestyksessä lähden liikkeitä rakentamaan eteenpäin. Ilo, into ja tekemisen meininki ennen kaikkea. 

Tokokoirat
Shelttierkkarissa pyöri ihan yllättävän paljon tuttuja ja olinkin vähintään yhtä hämilläni kuin Pörri kaikesta pyörityksestä. Ihan ensimmäiseksi törmättiin portilla Pörrin tokokavereihin Essiin ja Minniin. Pian luoksemme saapuikin joukko Länsimetsän kennelin kasvatteja, kun Nova, Soni ja Aarre omistajineen tulivat meitä moikkaamaan. Nova ja Pörri on kotimittauksessa saatu samankokoiseksi, mutta kyllä se niin vain oli, että Pörri oli Novaa selvästi suurempi. Joko Pörri on kasvanut tai meidän mittausmenettelyissä on parannettavaa. Novan blogi löytyy täältä. Myös Aarren blogia olen seurannut jo pitkän aikaa ja olikin kiva nähdä myös Aarre livenä. Aarre oli kyllä ihan syötävän söpö nuorimies. Aarren blogi löytyy täältä

Pörri ja Nova
Jos joku sheltti on varastanut sydämeni niin se on todellakin Pate. Pate on todellinen supersheltti, sillä herralle mitattiin eilen korkeutta jo lähemmäs 50 cm, vaikka ikää on vielä alle puoli vuotta. Pate on kyllä komea ja sydämeltään kultaa. Harva sheltti on jäänyt samalla tapaa mieleeni kuin Pate silloin, kun ensi kertaa nähtiin. Olikin pitkästä aikaa kiva nähdä ja Paten mielestä oli ilmeisesti myös kiva nähdä minua, sillä sen verra reteesti nuorimies heitti tassut olkapäilleni ja nuoli naamani märäksi. 


Vaikka Pörrin ärsyttävä käytös näyttelypaikalla jäi harmittamaan, oli kokemus kuitenkin mukava ja lauantain erkkarin jälkeen oli kiva virittyä sunnuntain mätsäritunnelmiin, joista tulossa oma postaus hieman myöhemmin. 

tiistai 12. elokuuta 2014

Toinen kerta pentukurssia

Meillä oli tänään toinen kerta Wuffin pentukurssista. Tällä kertaa meitä ei jaettu erikseen kahteen osaan, vaan treenailtiin koko porukalla samoja juttuja: paikkamakuuta, luoksetuloa ja toisten koirien ohittamista. Paikkamakuussa me, joilla oli tokotaustaa, teimme paikkamakuun välipalkkauksilla siten, että koirat laitettiin vierekkäin makaamaan. Pörrille oli yllättävän vähän häiriötä vieressä makaavasta koirasta. Sen sijaan hallin muut tapahtumat oli sille hieman liikaa ja se lähti useammankin kerran hiippailemaan luokseni. Tulipa nyt huomattua, että paikkamakuuta pitäisi treenata enemmän ja isomman häiriön alaisena. Itse pitäisi muistaa, että mitä enemmän häiriötä, sitä tiheämpää välipalkkausta, jotta saataisiin enemmän niitä onnistuneita suorituksia ja vähemmän epäonnistuneita.


Luoksetuloa ollaan nyt hiottu uuteen uskoon. Pörri opetettiin pentuna tulemaan luokse tule-käskyllä. Tule on kuitenkin menettänyt uskottavuuttaan, kun sitä on huudeltu vähän siellä ja täällä. Nyt olenkin alkanut opettaa Pörrille tokon luoksetuloon uutta käskyä "tänne". Tänne on vielä melko nuori käsky, joten Pörri lähtee vielä vähän epäröivästi hiippaillen liikkeelle. Kehuin pentukurssilla Pörriä vuolaasti, kun se tänne-käskyn jälkeen lähti luokseni. Kurssin jälkeen testailin vielä metsässä tänne-käskyä. Nyt Pörri alkaa sisäistää tänne-käskyn merkityksen: äkkiä mamman luokse, sillä siellä on jotain hauskaa (herkkuja, pallo, keppi yms.). Saan varmasti kohtapuoliin tänne-käskyn opetuksen samalle tasolle kuin, missä tule-käsky on ollut.


Lopuksi kurssilla tehtiin toisten koirien ohittamisharjoituksia. Toisten koirien ohittaminen on sujunut Pörrillä melko vaihtelevalla menestyksellä. Välillä Pörri tulee hienosti ohi, välillä se jää tuijottamaan vastaantulevaa koirakkoa, välillä se lyö maihin keskelle tietä jne. Neuvoksi saatiin, että vastaantulevan koirakon lähestyessä kannattaa kiinnittää koiran huomio itseensä ja kävellä reippaasti koirakkoa kohti ja jatkaa reippaalla kävelytahdilla vastaantulevan koirakon ohi. Jos koira alkaa hidastella, ei hidasteta tahtia vaan jatketaan reippaasti ja päättäväisesti ohi. Käytännön harjoituksia tehdessämme huomasin selvästi, miten paljon paremmin ohittaminen sujui, kun kävelytahti oli tarpeeksi reipas.


Kokonaisuutena tästä pentukurssikerrasta jäi mieleen se, miten hyvä tekemisen meininki meillä oli Pörrin kanssa. Pörrin kontakti on parantunut ihan hirvittävän paljon lyhyessä ajassa ja koko sellainen tokoilufiilis on täysin erilainen kuin vaikkapa kuukausi aiemmin. Kun Pörri onnistuu ja innostuu, innostun itsekin ja kun itse innostun, se lisää Pörrin motivaatiota. Ensimmäistä kertaa meidän tokoilun aikana huomasin, että Pörri palkkaantui jo itse tekemisestä. Aiemmin nami ja lelu on ollut ne motivaattorit. Huomenna onkin sitten varsinaista tokokurssia. Toivottavasti tämä positiivinen fiilis jatkuu huomennakin. Miinuksena pitää sanoa, että Pörrin turhautumishaukunta oli jotain todella karmeaa ja sille pitäisi tehdä jotain.


Tämän postauksen kuvat oli eiliseltä shelttilenkiltä Ylöjärveltä. Kuvista huomaatte Pörrin uudet hienot korvikset, joille puoli Tamperetta on nauranut viime päivien aikana. Askartelin Pörrille laastariteipistä tuollaiset pikkupainot korvankärkiin ja hyvin ne näyttäisivät painavan korvia alaspäin.

maanantai 11. elokuuta 2014

Agilityä, tokoa, pentukurssia ja koirakavereita

Viime postauksessa oli vielä hieman epäselviä meidän tulevat harrastuskuviot agilityn osalta, mutta nyt on saatu sen verran selvyyttä, että ainakin syyskuun loppuun asti treenaillaan Tamskin eli Tampereen Seudun Koirakerho ry:n agilityn jatkoryhmässä. Tämä toivon mukaan poikii myös talveksi ryhmäpaikan Tamskilta. Talvikausi ei ole Tamskilla itsestään selvyys, sillä ryhmiin on kova tunku. Mielellämme olisimme jatkaneet Tähtitekniikalla, mutta Tamskin läheisyys houkuttelee. Tähtitekniikan treenihallille tulee yhteensä ajamista reilu 50 km per treeni, kun Tamskille on vain alle 15 km yhteensä molempiin suuntiin.

Elokuu on meillä nyt melko kiireistä harrastusaikaa, sillä Pörrillä on kolmet treenit viikossa. Minulla ja Pörrillä on tiistaisin pentukurssi ja keskiviikkoisin toko. Jannella ja Pörrillä on puolestaan torstaisin agility. 


Tuosta pentukurssista puheenollen. Voitettiin se siis Pörrin kanssa Wuffin synttäriarpajaisista. Kurssi pidetään Wuffin Lielahden myymälän harjoitustilassa, jota voi vuokrata myös omiin treeneihin. Kouluttajana kurssilla toimii Tomi Nummela. Koska Pörri on jo jonkinverran harrastellut tottelevaisuusjuttuja, oli minun odotukset kurssille melko matalat. Mutta mitä vielä, ensimmäinen kerta oli todella hyvä. Tomi kyseli meiltä kurssilaisilta etukäteen mahdollisesta harrastustaustasta. Ensimmäisellä kerralla meidät jaettiinkin kahteen ryhmään. Hallin toiselle puolelle jäivät ne, jotka eivät olleet harrastaneet koiransa kanssa mitään ja hallin toiseen reunaan siirryimme me, joilla oli perusjutut hallussa. Kokemattommat koirakot harjoittelivat katsekontaktia ja aloittelivat seuraamisen opettelua. Meitä jo harrastaneita Tomi kävi neuvomassa henkilökohtaisesti sillä aikaa, kun toinen puoli hallista harjoitteli. 


Huomasin, että Pörrin kontakti on selvästi parantunut. Hallissa oli hirvittävästi häiriötä ja tukala kuumuus vei meistä molemmista täysin mehut. Pörri jaksoi kuitekin tehdä yllättävän hyvin töitä. Ensimmäiseksi puututtiin meidän ongelmakohtaamme eli seuraamiseen. Pörri seuraa kyllä, mutta seuraaminen on vähän lahnamaista. Tomi näytti meille pari vinkkiä, joilla Pörrille saatiin seuraamiseen lisää virtaa ja häntä heilumaan iloisesti. Tomi myös tarkasti meidän perusasennon ja sanoi, että hyvältä näyttää. Pörri on parin viime viikon aikana kehittynyt ihan huimasti perusasennon osalta. Vielä pitäisi saada sivulle tuloon lisää nopeutta ja täpäkyyttä. Luulen, että se vaatisi myös jonkilaisia takapään käyttöön liittyviä harjoituksia. Viimeiseksi aloiteltiin myös liikkeestä maahanmenon harjoittelua. Pörrin maahanmeno näyttää kuulemma tällä hetkellä oikein hyvältä. Maahanmeno ei ole enää nopea syöksy eteenpäin vaan enemmän hissimäinen liike takajalkojen päälle. Pörri ei ole ennen liikkeestä maahanmenoa harjoitellutkaan, vaan ollaan keskitytty liikkeestä seisomiseen (tässä ollaan hyvässä vaiheessa) ja liikkeestä istumiseen (nyt ollut tauolla). Treenailimme itseksemme  myös luoksetuloa, paikkallaoloa ja kuolleelle lelulle lähetystä.


Ageilun ja tokoilun lisäksi meidän elämään on nyt kesän aikana kuulunut paljon koirakavereita ja metsässä juoksentelua. Näissä kuvissa seikkailevat Pörri ja Rommi Tesoman koirapuistossa. Lisäksi ollaan kesän aikana nähty niin Pörrin velipuolta (tästä tulossa kuvia), Dataa ja Nanoa (tästäkin tulossa kuvia), Berttaa (tulossa videota), Topia, Kodaa, Hallaa sekä paljon muita uusia ja vanhoja tuttuja.


Tuntuu, että Pörri on aikuistunut paljon tämän kesän aikana. Pörri on oppinut monia asioita, jotka ovat ennen olleet sille täysi mahdottomuus. Nykyään Pörri osaa olla jo suht nätisti ruohonleikkurin ja pölynimurin kanssa, eikä hysteerisenä paimenna niitä. Pörri on myös oppinut noutamaan esineitä paremmin ja päästämään leluista irti pyydettäessä. Ärsyttävä teiniriiviövaihekin on ollut jo pidemmän aikaa tauolla. Myös haukkuminen on vähentynyt ja Pörri on selvästi paremmin kuulolla, vaikka täyttä korvattomuutta koiraporukassa esiintyy.

Pörri lempipuuhissaan.

torstai 7. elokuuta 2014

Agilityn jatkokurssi saatu päätökseen


Edellisen agilitypostauksen jälkeen ollaan käyty kolmissa treeneissä. 30.7. oli jatkokurssin toiseksi viimeinen kerta, 1.8. ostimme taas yhden irtokerran ja eilen 6.8. jatkokurssin viimeinen treenikerta.

30.7. olleet treenit aloitettiin keppijumpalla. Keppien alkuun ja loppuun oli asettu parit ohjurit ohjaamaan koiraa keppien oikeaoppiseen suoritukseen. Pörri kulki parilla ensimmäisellä kerralla kepeistä ainoastaan ohjurikohdat ja jätti loput suorittamatta. Parin lyhyemmän pätkän jälkeen homma alkoi sitten taas sujumaan. 

Keppien jälkeen treenattiin renkaan läpi juoksemista. Pörri taisi ainoastaan yhden kerran juosta renkaasta ohi. Muuten oli tyylipuhdasta suorittamista. 

Renkaasta siirryttiin kokeilemaan puomin suorittamista alusta loppuun. Aikaisemmin olemme harjoitelleet ainoastaan puomin loppuosaa. Pörri osasi hienosti pysähtyä puomin lopussa kontaktiesteelle, vaikka sitä ei ole vielä ihan mahdottomasti ehditty harjoitella. Koitimme myös lisätä hypyn puomin eteen. 

Puomin jälkeen käytiin paukuttelemassa hieman keinua. Alussa Pörri uskalsi hienosti astua keinun päälle vaikka se hieman pelottavaa ääntä pitikin. Muutaman paukautuksen jälkeen Pörri ei sitten meinannut enää millään astua keinulle vaan kiersi sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Kouluttaja alkoi epäillä, että Pörri laittoi meitä hieman halvalla, koska lopuksi se taas astui keinulle niinkuin siinä ei mitään pelottavaa ollutkaan. 

Lopuksi koitimme suorittaa vielä hyppy-hyppy-putki -sarjan. Sarjat eivät tunteneet menevän enää treenien lopuksi ihan niinkuin elokuvissa. Joko putkesta mentiin ohi tai hyppy kierrettiin. 



Irtotreeneissä 1.8. harjoiteltiin taas oikean agilityradan suorittamista. Aluksi treenattiin peräkkäin hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy esteiden suorittamista. Pörri osaa jo aika hyvin hakea esteet, kunhan minä saan ohjattua tarpeeksi selkeästi. Videolta näkee hyvin, kuinka tärkeä rooli ohjaajan oikealla ajoituksella on koiran suorittamiseen. Koiran tullessa putkesta täytyisi olla juuri oikeassa kohdassa ja oikea nopeus, että koira tietää heti putkesta tullessaan mikä este on seuraavaksi vuorossa. Tämän kohdan ja nopeuden arviointi oli yllättävän vaikeaa. Harjoittelemalla tuon ajoituksenkin saa varmasti kohdalleen. 

Rataa jatkettiin hyppy-putki-muuri-hyppy esteillä. Putken jälkeen tuli suorittaa persjättö ja muurin jälkeen olisi pitäny tehdä tiukka käännös vasempaan. En kuitenkaan onnistunut kertaakaan hidastamaan vauhtiani tarpeeksi muurille, jotta Pörri olisi pystynyt kääntymään viimeiselle hypylle. Vauhtia oli yksinkertaisesti liikaa. Viimeisellä yrityksellä viimeistä hyppyä käännettiin sen verran, että Pörrin lopulta osui siihenkin.

Viimeinen harjoiteltu estesarja oli hyppy-hyppy-pituus-hyppy. Toisen hypyn jälkeen ohjaajan tuli vaihtaa ohjauspuolta. Tämä viimeinen ja suorin estesarja oli arvatenkin helpoin homma Pörrille. 


Jatkokurssin viimeinen kerta eilen 6.8. aloitettiin taas keppitreenillä. Pörrille kävi taas samoin kuin viime viikolla, eli osa kepeistä jäi aluksi suorittamatta ja eksyipä Pörri kerran jopa pussiinkin. Lopuksi koitettiin vielä häiriintyykö Pörri siitä, kun juoksen sen vierellä kepeissä. Keppien jälkeen kokeiltiin odotusalueella ollutta doboalustaa. 

Myös keinua paukuteltiin viime viikon tavoin. Nyt Pörrillä ei tuntunut olevan mitään ongelmaa keinun suhteen. Kävelipä Pörri jopa pariin otteeseen keinun yläpäähänkin tervehtimään kouluttajaa. 

Keinun jälkeen kokeiltiin taas suorittaa peräkkäisiä esteitä pariin otteeseen. Ensin oli vuorossa hyppy-putki-hyppy loivalla loppukäännöksellä ja sitten hyppy-hyppy-putki-hyppy valssikäännöksellä ja persjätöllä. Lopun sarjat menivät kyllä mielestäni tosi hyvin. Pörri on kyllä lupaava agikoiran alku :)



Jatkokurssi siis päättyi eilen. Jatkon suhteen suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Liityimme TAMSK:n jäseniksi viime viikolla ja olemme nyt yrittäneet kysellä mahdollista treenipaikkaan sieltä. Ainakaan vielä ei ole tärpännyt. Pörrin velipuoli on myös yrittänyt houkutella Pörriä YLÖKK:n riveihin treenaamaan. Lisäksi Tähtitekniikan syksyn valmennusryhmään olisi sunnuntaihin asti aikaa ilmoittautua. 

maanantai 4. elokuuta 2014

Persoona isolla P:llä ja Helin haaste

Saatiin Heliltä haaste. Haasteen tarkoituksena on haastaa uusia blogeja, joissa on alle 300 lukijaa ja antaa blogeille näkyvyyttää. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 faktaa itsestään, hänen tulee myös vastata haastajan 11 kysymykseen. Haastetun täytyy keksiä 11 uutta kysymystä uusille haastetuille, pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 300 lukijaa ja haasteessa tulee lukea kenet on haastanut ja kertoa se haastetuille. Itseään haastanutta ei saa haastaa uudelleen!

Koska tämä on enemmän Pörrin blogi kuin minun tai Jannen blogi, kerrotaanpa 11 faktaa Pörristä. Kysymyksiin vastasimme Jannen kanssa sitten yhdessä. Keksikää te muutkin ihmeessä 11 faktaa koirastanne. Uusia kysymyksiä emme nyt alkaneet keksimään. 

1. Pörri on meidän ensimmäinen yhteinen koira, mutta ei takuulla viimeinen.
2. Pörri on rohkea, reipas ja se pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Pörrin voi ottaa mukaan niin mustikkametsälle kuin Särkänniemeenkin.
3. Pörrillä on erittäin positiivinen elämänasenne. Musta tuntuu, että sen elämäntarkoitus on tuottaa ympärilleen positiivista ilmapiiriä ja saada ihmiset hyvälle tuulelle.
4. Edelliseen liittyen: Pörri osaa piristää meitä aina, kun olemme Jannen kanssa hieman huonolla tuulella. Se myös osaa hoivata, jos olemme kipeänä.
5. Pörri on vähän jopa pelottavan älykäs. Halutessaan Pörri voisi viedä meitä Jannen kanssa ihan sata nolla, mutta onneksi Pörri pohjimmiltaan hyvin kiltti, eikä hyödynnä kaikkia porsaanreikiä. Viimeksi perjantaina meidän agilityohjaaja mietti, että miten paljon Pörri jekuttaa meitä treeneissä.
6. Pörri on erittäin nopea oppimaan uusia asioita. Pörri saattaa oppia uuden tempun jopa kahdella toistolla.
7. Pörri on sosiaalinen. Se tykkää kovasti koirakavereista ja ihmisistä. Pörri kerjää rapsutuksia täysin ventovierailtakin ihmisiltä, jos vaan huomaa sopivan tilaisuuden tulleen.
8. Pörri tykkää siitä, kun meille tulee vieraita. Pörri hyppää sohvalle, tunkee itsensä vieraiden syliin ja kantaa vieraille leluja ja luita kuin ajatuksella, että tuossa sinullekin jotain.
9. Pörri on toisaalta myös itsenäinen ja itsepäinen, eikä sen koulutus ole aina ollut ihan helppoa. Ollaan jouduttu hieman vaivaamaan omia aivonystyröitä siihen, miten ollaan saatu tarpeeksi auktoriteettia, jotta Pörri uskoo meitä.
10. Pörrin lempinimiä ovat ainakin Pörriäinen, Herra ja Loordi.
11. Pörri on todellinen persoona isolla P:llä.

Pörri pääsee välillä hauskuuttamaan tempauksillan myös muita kuin omistajiaan.
1.Kuinka montaa eri kieltä osaat puhua?
M: Kolmea: suomea, ruotsia ja englantia. Olen joskus opiskellut myös ranskaa, mutta en enää muista muuta kuin joitakin yksittäisiä sanoja.
J: Suomea, englantia ja ruotsia. Englannissa ja ruotsissa tosin kielen tuottamisessa olisi vielä vähän petrattavaa. 

2.Tulevaisuuden tavoitteesi?
M: Kaikki suuremmat tavoitteet on tällä hetkellä saavutettu (oma koti, valmistuminen koulusta, vakituinen työpaikka yms.), mutta seuraava iso tavoite voisi olla oma talo.
J: Päälimmäinen tavoite tällä hetkellä on saada diplomityö valmiiksi ja sitä myöten valmistua koulusta. 

3. lempi Disney-elokuvasi
M: Vaikea kysymys. Parhaiten mieleen on lapsuudesta jäänyt 101 dalmatialaista.
J: Jos ajatellaan pelkästään Disneyn tuottamia elokuvia, niin kyllä suosikki taitaa olla Pirates of the Caribbean-elokuvasarja. 

4. Mikä radio-kanava on paras?
M: En tykkää oikein radioista, kun siellä soi aina samat kappaleet. Sanotaanpa vaikka Ylex.
J: NRJ tai YleX on ne kanavat mitä tulee yleensä kuunneltua. Tosin toivoisin, ettei samat biisit soi kolmea kertaa tunnin aikana. 

5. Sininen vai Punainen?
M: Sininen on vanha lempivärini, joten sanotaan vaikka se.
J: Punainen taitaa viedä voiton.

6. Oletko Onnekas?
M: Tavallaan kyllä, sillä olen elämässäni kohdannut paljon hyviä asioita. Toisaalta olen kohdannut myös paljon huonoa.
J: Kyllä sitä aina välillä aurinko tähänkin risukasaan paistaa :)

7. Mitä Lajia haluaisit päästä kokeilemaan?
M: Agilityä ehdottomasti. Toivottavasti tulevaisuudessa terveydentilani mahdollistaisi sen, että voisin ohjata toista koiraamme.
J: Tällä hetkellä kiinnostaisi ehkä päästä kokeilemaan suppailua tai melomista. Laskuvarjohyppykin voisi olla kiva joskus päästä kokemaan. 

8. Jos voitat lotossa mikä on ensimmäinen ostoksesi?
M: Varmaan lomamatka jonnekin.
J: 4 oikein -tuloksella ei vielä mitään kovin suurta voi ostaa ;) Jos 7 oikein napsahtaisi, niin hoitaisin itseni varmaan ensimmäisenä velattomaksi. 

9. Onko sinulla jonkin moottoriajonevon ajoon oikeuttavaa korttia esim. auto tai mopo
M: Joo henkilöautokortti löytyy.
J: Kyllähän noita on ehtinyt kertyä. Tällä hetkellä löytyy BECE, M ja T (eli autoa ja kuorma-autoa minkälaisella perävaunulla varustettuna tahansa ja lisäksi mopoa ja traktoria). 

10. Mitä mieltä olet pitkistä kynsistä?
M: Itselle ehdoton nounou, mutta muilla ihan kivat, jos on laitetut.
J: Onhan ne aika epäkäytännölliset. 

11. Huomasitko että kolmannessa kysymyksessä ei ollut kysymys merkkiä eikä isoa alkukirjainta?
M: Huomasin. Olen ollut koulussa hyvä äidinkielessä ja välillä runsaat kirjoitusvirheet ärsyttää. Toisaalta välillä niitä lipsahtelee itellekin.
J: Kyllähän sitä ensimmäisellä lukukerralla tuli ihmeteltyä. Näytti siellä muissakin kysymyksissä olevan isoja kirjaimia väärissä paikoissa ja yksi kysymysmerkkikin näytti puuttuvan (kolmannen kysymyksen lisäksi). 

perjantai 1. elokuuta 2014

"Hei Pörri lähetään uimaan!"

Käytiin viime viikon kesälomareissun aikana pariin otteeseen uimassa Lumikankaan hiekkakuopilla. Pörri ja videokamera olivat uintireissuilla luonnollisesti mukana. Emme ole vielä aikaisemmin hyödyntäneet videokamerassa olevaa IPX7-suojausta, joka mahdollistaa kameran upottamisen veteen 1 metrin syvyyteen enintään 30 minuutiksi. Koska vesi hiekkakuopilla oli todella kirkasta, päätettiin kameran vesitiiveys laittaa testiin. Alla siis videota uintireissulta sekä veden päältä että alta ja ei hätää, kamera toimii edelleen ;) 


Tuntuu, että Pörri alkaa nyt viimein tajuta mikä tuossa uimisessa on se juttu. Alun ujostelun jälkeen Pörri hyppi innoissaan uimaan heti, kun tassut eivät enää ottaneet pohjaan.