keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Tokokuulumisia

Kirjoittelin aiemmin meidän päin seinää menneistä Tamskin tokoista. Viime viikon sunnuntaina agiliitelijät olivat jättäneet oman vuoronsa väliin ja hallissa oli mukavan rauhallista. Kerran teemana olivat kaukokäskyt ja askelsiirtymät seuraamisessa. Pörrihän on molemissa melko pätevä. Saatiin kehuja sekä hyvännäköisistä kaukokäskyistä että askelsiirtymistä oikealle. Askelsiirtymiä vasemmalle ja taaksepäin en ole tehnyt, mutta nyt saatiin neuvoja, miten näitä kannattaisi aloittaa. Ollaan nyt kotosalla harjoiteltu askelsiirtymiä vasemmalle ja ne alkavat jo sujua jollakin tavalla.

Eilen muuten julkaistiin uusien tokoliikkeiden suoritus- ja arvosteluohjeet. Kaukokäskyistä sanottiin:

ALO - 6 Kauko-ohjaus Kerroin 2

Käskyt: maahan (– paikka) – istu+KM – maahan+KM – istu
Suoritusohje: Aloituspaikan rajalinja merkitään kahden merkin avulla siten, että se on merkkien välinen kuvitteellinen jana. Ohjaaja käskee koiransa maahan siten, että rajalinja on koiran takana. Ohjaaja jättää koiran paikalleen ja siirtyy osoitettuun paikkaan noin 2 metrin etäisyydelle koirasta kasvot koiraan päin. Koiran pitää vaihtaa asentoaan kaksi kertaa (istu/maahan) ohjaajan käskyjen mukaisesti ja sen tulee pysyä alkuperäisellä paikallaan. Viimeinen asennonvaihtokäsky on ”maahan”. Liikkeenohjaaja/tuomari osoittaa ohjaajalle asennonvaihdot suullisesti tai kirjallisten tai kuvallisten näyttötaulujen avulla tai elektronisen näyttötaulun avulla. Liikkeenohjaajan/tuomarin TOKOn tulee antaa uusi asennonvaihtokehotus noin 3 sekunnin välein. Ohjaaja saa käyttää sekä suullisia käskyjä että käsimerkkejä, mutta käskyjen on oltava lyhyitä ja ne on annettava samanaikaisesti. Viimeisen ”maahan”- käskyn jälkeen ohjaaja palaa koiransa luokse ja käskee sen istumaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaukokäskyt on meillä kohta pientä viilausta vaille valmis kisaliike. Jatkan edelleen kaukojumppaa, selkeytän käsimerkkejä, luon suoritusvarmuutta yms., koska meillä ei ole kiire kokeisiin.

Tunnin lopuksi otettiin vielä 2 minuutin paikkamakuu. Jätin Pörrille motivaationamikupin eteen, mutta en välipalkannut sitä koko aikana. Pörri pysyi erinomaisesti ja oli koko ajan skarpinnäköinen, pää ei pyörinyt, eikä Pörri haistellut maata.

Tiistaina meillä olikin sitten ensimmäinen kerta Koirakoutsilla Riitan valkkuryhmässä. Ryhmän taso oli varsin kirjava, sillä meitä oli aloittelijoista EVL-koirakkoon. Ensimmäisellä tunnilla tehtiin erilaisia luopumisharjoituksia ja kontaktiharjoituksia. Luopumisharjoituksessa esimerkiksi heiteltiin nameja maahan ja koira ei saanut noteerata niitä mitenkään. Riitalla oli mukana tunnilla myös omia koiria, joiden avulla Riitta näytti esimerkkiä. Katselin koirien työskentelyä silmä kovana henkeä pidätellen. Vitsit oltaispa mekin joskus yhtä taitavia!

Riitta muuten kuuluu toko-valmennusrenkaaseen, joten saadaan varmasti hyviä neuvoja. Yksi tärkeämmistä neuvoista, joka tunnin aikana saatiin, on että "älä maalaile piruja seinille!". Jotenki tuon pohjanoteerauksen jälkeen olen taas alkanut varautua pahimpaan, enkä ole miettinyt ollenkaan sitä, että miten hyviä me voitaisiin olla, jos oikein yritettäisiin. Pörri oli tunnilla ihmeen hiljainen ja haukahti vain kaksi kertaa, vaikka viereiselläkin kentällä tokoiltiin. Pidin koko tunnin mielessä Piia Kariselta saamani neuvon: "pidä Pörri koko ajan kiireisenä, ettei sillä ole mahdollisuutta tuijottaa sinua tai muita ja haukkua". Olen nyt kotonakin ryhtynyt aina liikkeiden väliaikoina komentamaan Pörrin istumaan, jotta se tulisi ohjatuissa treeneissä luonnostaan heti sen jälkeen, kun palkka on saatu. Jos vielä saataisiin ne järkyttävät halliin sisääntulo ja ulostulo haukkumiset pois niin me oltaisiin Pörrin kanssa kohta melkein salonkikelpoisia tokoilijoita (ainakin silloin, kun viereisellä kentällä ei aksata...).



Kotosalla olen treenannut myös noutoa. Erityisesti ollaan nyt treenattu kapulan pitämistä pidempiä aikoja sekä perusasentoon tuloa kapula suussa. Pörrihän tarjoaa perusasentoa ihan alati treeneissä, mutta se on tupannut tiputtamaan kapulan suustaan ja vasta sen jälkeen pyöräyttämään pyllyn sivulle tai sitten se on tuonut kapulan eteeni asenteella "ole hyvä, missä mun palkka?"Riitta pisti meidät eilen temppuilemaan taas laatikon kanssa (lisää laatikkotreenistä täällä) ja sainkin tänään älynväläyksen, miten opetan Pörrille tuota noudon palautusta. Kun otin laatikon esiin, Pörri alkoi intopinkeänä pyörimään laatikkoa ympäri, eikä muistanut koko kapulan olemassaoloa. Teinkin siten, että heitin kapulan, juoksin kapulalle, kun Pörri oli napannut kapulan, kipitin äkkiä laatikon luo, Pörri tuli kapula suussa ja pyörähti nätisti perusasentoon ja napitti minua suoraan silmiin KAPULA SUUSSA! Hitsit, että olin riemuissani. Kyllä Pörri vielä noudonkin oppii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti