Pitkästä aikaa lampailla

Huh tämä postaus oli unohtunut kokonaan luonnoksiin. Palataan siis alkusyksyyn. Ensimmäistä kertaa Pörrin kanssa käytiin paimentamassa kesäkuussa. Tällöin Pörri ei osoittanut mitään suurempaa intoa lampaita kohtaan. Pörri kyllä jonkun verran paimensi, mutta sitä kiinnosti paljon myös kaikki, mitä tapahtui kehän ulkopuolella.

Toisella kerralla olikin sitten ihan täysin eri ääni kellossa. Pörri kävi melko kuumana jo aitauksen ulkopuolella, kun odoteltiin omaa vuoroa. Paimennustapahtuma oli shelttiyhdistysten järjestämä, joten paikalla oli sheltti jos toinenkin ja jouduttiin odottelemaan omaa vuoroa melko kauan. Kun vuoro vihdoin koitti, oli Pörri aivan into piukassa ja lähti juoksujalkaa lampaita kohti.

Ensimmäisellä kerralla jouduttiin ottamaan tilan oma bordercollie Pörrille avuksi, kun Pörri ei oikein saanut lammaslaumaa liikkeelle. Toisella kerralla Pörri onnistui hoitamaan hommat ihan itsekseen ja saikin kouluttajalta kehuja hyvästä työskentelystä.

Pörri sai pidettyä lammaslaumaa koossa ja sai myös siirreltyä laumaa hienosti. Olimme Jannen kanssa ihan häkeltyneitä, miten ikä oli tehnyt tehtävänsä ja Pörri oli syttynyt lampaille. Ensi kesänä päästään toivon mukaan taas paimentamaan.