Nousujohteista agilitya, osa 3.

Kuudennet ja tältä erää viimeiset Koirakoutsin treenit aloitettiin harjoittelemalla kolmen hypyn sarjaa, joita seurasi puomi. Hypyt oli asetettu siten, että viimeisestä hypystä koira piti ohjata niistämällä. Tämän suorittaminen oli minulle jostain syystä ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Vielä monenkin toiston jälkeen olin kuulemma jättänyt jonkun oleellisen osan oikeasta liikkeestä tekemättä. Kiitos kouluttajan kärsivällisyyden, sain lopulta sentään pari oikeaoppista suoritustakin tehtyä. 

Puomin jälkeen tehtiin parin hypyn ja putken yhdistelmää. Viimeinen putki meni puomin alta, jolloin saatiin koiralle hyvää harjoitusta putkeen irtoamisesta. 

Seuraavaksi oli vuorossa välistävedon ja persjätön yhdistelmä. Tämäkin saatiin Pörrin kanssa pääasiassa onnistuneesti suoritettua. 

Lopuksi tehtiin vielä samantyylistä putkeen irtoamista hyppyjen jälkeen kuin alussakin. Kokeilimme myös pari kertaa ohjata Pörrin pussiin putken sijasta. Aluksi Pörri meni kuitenkin vaistomaisesti putkeen, mutta tajusi lopulta, että nyt pitikin mennä pussiin.

Vuoden viimeiset treenit ostettiin irtokertana Tähtitekniikalta. Näihin treeneihin oli kyllä hyvä päättää vuoden 2014 agilityt. Pörri toimi kuin unelma (vaikka hallissa oli samaan aikaan Pörrin koirakaverit Halla ja Vili) :) Video puhukoon puolestaan. Pörrikin oli innoissaan, kun näki pitkästä aikaa Anna-kouluttajan. 

Seuraamisen tehokoulutus osa 2

Tänään oli jälkimmäinen osa seuraamisen tehokoulutuksesta. Jatkettin siitä, mihin viime kerralla jäätiin. Viime kerralla tehtiin seuraamista muutaman askeleen pätkiä ja vahvistettiin perusasentoa. Toinenkin treenikerta lähti perusasentoharjoituksella, jossa kouluttaja kertoi aina, milloin koiralle pitää antaa nami. Tehtiin rytmitettyä sarjaa, jossa osa toistoista kasvatti kestoa ja osa motivaatiota. Pörrin kanssa olen nyt huomannut sen, että Pörrin seuraaminen on paljon parempaa, jos ensin teetän sillä perusasentoharjoituksia. Tämä kertonee siitä, että kontaktissa on vielä paljon petrattavaa ennen kuin voidaan siirtyä pidempiin seuruupätkiin. Hyvä kontakti ei ole itsestäänselvyys, vaan ahkeran työn tulos. Ainakin Pörrillä.

Perusasentoharjoituksen jälkeen siirryttiin seuraamiseen. Ensimmäisenä harjoituksena oli hidas seuraaminen. Tehtävänä on liikkua hitaasti tavallaan liukuvasti eteenpäin. Eli siis askellus on rullavaa ei tök tök. Harjoituksen tarkoitus on pitää koira skarppina. Pörrillä hidas seuraaminen sujui todella hyvin ja saatiinkin kouluttajalta monta kehua hyvistä suorituksista.

Seuraava harjoitus olikin sitten kasvattaa vauhtia. Seuraaminen aloitettiin hitaaasti ja pikku hiljaa vauhtia kasvatettiin kunnes oltiin juoksussa. Me ei Pörrin kanssa päästy koskaan juoksuun asti, sillä Pörrin kontakti tippui jo reippaassa kävelyssä. Saatiin tehtäväksi palata helpompiin harjoituksiin. Eli perusasentoon kestoa ja hidasta seuraamista. Kun Pörrin kontakti ja motivaatio paranee, voidaan siirtyä eteenpäin.

Viimeiseksi otettiin vielä käännöksiä. Ensin oikeaan ja sitten vasempaan. Seuraamisen teemakurssilla keskityttiin paljon jalkojen liikkeeseen. Nyt keskityttiin enemmän vartaloon. Saatiin vinkiksi, että kääntyessä aina ensin kääntyy pää. Sitten olkapäät. Sitten lantio ja viimeisenä jälkimmäinen jalka. Pään asento kertoo koiralle, minne ollaan milloinkin menossa. Oikealle käännökset ovat olleet meille hurjan vaikeita, sillä Pörri tuppaa aina jätättämään ja pahimmillaan pysähtyy ja alkaa katsella muualle. Jätättäminen on johtunut siitä, että olen oikealle käännöksessä kääntänyt päätäni ja yläkroppaani vasemmalle, mikä on Pörrille merkinnyt "hidasta vauhtia me käännytään vasemmalle" ja sitten olenkin yllättäen kääntynyt oikealle. Ylä- ja alakroppa ovat siis antaneet Pörrille ristiriitaisen vihjeen ja pieni koirarukka on ollut ihan pihalla. Kun saatiin mun kropan asento kuntoon, jessus niitä käännöksiä. Ne olisi pitänyt saada videolle, sillä niin upeita ne oli tämän kaiken sähläyksen jälkeen.

Kaikista parasta treenissä oli se, että Pörri leikki mun kanssa. Se silminnähden riemastui, kun kavoin lelun esiin. Aiemmin hallitreeneissä on käynyt pitkälti niin, että tunnelma enemmänkin latistunut, kun olen ottanut lelun käteeni. Todennäköisesti olen oppinut leikkimään enemmän Pörrin mieleisesti. Toki häiriötäkin oli normaalia vähemmän, kun hallissa ei ollut muuta ryhmää kuin me. Pörri oli tänään myös yllättävän hiljainen ja keskittyi tekemiseen, mikä oli ihan huippua. Eilen nimittäin nähtiin ihan erilaista menoa.

Pörrin joulu ja uusi vuosi

Kohta alkaa olla vuodenvaihteen juhlapyhärupeama ohi ja päästään takaisin normaaliin arkeen. Vietettiin joulua poissa kotoa ja oli kiva itsekin päästä pitkästä aikaa vähän reissuun. Tehtiin joululoman aikana paljon pitkiä kävelylenkkejä, nautittiin hyvistä ruuista, katseltiin leffoja, leikittiin, saunottiin ja paljuteltiin. Käveltiin joka päivä noin 10 kilometriä. Parhaimpina päivinä Pörrille tuli yhteensä lenkkiä yli 17 kilometriä, kun oikein monen ihmisen voimin sitä ulkoilutettiin. Pörrin mielestä tämäkään ei ollut liikaa, vaan enemmänkin olisi voinut lenkkeillä.

Aattoiltana päästiin näkemään ihkaoikea joulupukki. Pörri ei ollut pukin tulosta moksiskaan, vaan olisi halunnut mennä moikkaamaan pukkia ja tutkimaan lahjakasseja läpi. Pörrille pukki toi parikin lahjapakettia, jotka herra aukaisi ihan itse ilman muiden apuja. Kun Pörri oli omat pakettinsa aukaissut, se alkoi haikaillen katsella lasten pakettien luokse. Pörristä olisi varmaan saanut ahkeran pakettien aukaisuapulaisen.

Jos joku muuten ihmettelee, miksi Pörri vietti aattoiltaansa hihnassa niin syy oli, että aattoiltaa tuli viettämään samaan paikkaan myös ihastuttava espanjanvesikoiranarttu Olga, johon Pörri syvästi rakastui. Olga ei ollut yhtä mielissään innokkaan nuorenmiehen lähestymisyrityksistä ja lopulta todettiin parhaaksi laittaa Pörri hihnaan, jotta suuremmalta draamalta vältytään ja kumpikin koira saa viettää aattoiltaa rauhassa.

Joko se pukki lähti?

Pörrin joulupaketeista paljastui uusi lelu, kaulapanta ja pari luuta.  Vinkuva haisunäätä on samanlainen lelu kuin Pörrin orava, joka me ostettiin Pörrille jo ennen Pörrin kotiutumista. Lelu on yksi harvoista, joka on kestänyt tähän päivään asti. Haisunäätä vaikuttaa yhtä kestävältä. Haisunäädästä on tullut Pörrin ehdoton lempparilelu ja millään muulla ei olekkaan viime aikoina juuri leikitty.

Meillä oli viimeinen Tamskin tokokurssin kerta 23. päivä joulukuuta ja teemana oli leikkiminen ja sosiaalinen palkkaus. Todella erinomainen kurssikerta! Aluksi opetelttiin erilaisia tapoja leikkiä koiran kanssa. Joululoma menikin siihen, että opettelin leikkimään Pörrin kanssa. Olen ollut liian laiska leikkimään Pörrin kanssa, eikä Pörri edelleenkään leiki mun kanssa yhtä hyvin kuin Jannen kanssa. Sain myös hyviä vinkkejä, miten sosiaalinen palkkaus toimii. Pörri lähti hyvin mukaan sosiaaliseen palkkaan ja se vaikutti toimivan sille yhtä hyvänä palkkana kuin lelupalkka. Sosiaalista palkkausta voisi ottaa yhä enenevissä määrin mukaan osaksi normaaleja treenejä.

Piti ottaa oikein vielä lähikuva Pörrin uudesta pannasta, jotta näätte pannan kuvioinnin paremmin. Eikö olekkin söpö? Rakastuin ihan tulenpalavasti tähän tokokuvioon, joten pakkohan sitä joulupukille vinkata, että hommaisi Pörrille tämmöisen pannan Etoelävältä. Toinen kaulapanta tulee tarpeeseen, sillä liian monta kertaa Pörrin kaulapanta on ollut läpimärkä edellisestä lenkistä, kun on jo menty seuraavalle.

Kaiken jouluhössötyksen jälkeen meillä olikin melko väsynyt joulunviettäjä. Pörri suhtautui taas kerran ihaltavan pitkämielisesti pieniin lapsiin. Pörrihän tykkää lapsista ihan valtavasti ja tykkää katsella, kun lapset leikkivät. Kun Pörriä alkoi väsyttää, se pisti pötkölleen ja matkasi höyhensaarille, vaikka lapset kirkuivat ja juoksivat ohi. Se ei häiriintynyt, vaikka taaproikäiset menivät rapsuttelemaan sitä kesken unien. Raotti vain vähän silmiään ja jatkoi uniaan.

Uusi vuosi meni pörrimäiseen tapaan rennon letkeästi kotosalla. Käytiin töiden jälkeen neljän-viiden tienoilla pitkällä metsälenkillä. Tällöin jo paukkui ihan hyvää tahtia täällä Tampereella. Pörri ei ollut paukkeesta moksiskaan, sillä paukkeet kuuluivat onneksi melko kaukaa. Lenkin jälkeen käytiin vielä saunassa ennen vieraita. Vietettiin koko uusi vuosi sisällä, sillä ulkona oli ihan hurjan liukasta ja muutenkin varsin ikävä keli. Avattiin olohuoneen sälekaihtimet ja katseltiin lähikentältä tulevia rakeiteita sekä katsottiin telkkarista jotain ohjelmia ja herkuteltiin hyvällä ruualla ja herkuilla. Pörri lähinnä vain nukkui koko uuden vuoden, vaikka välillä ulkona olikin melkoinen ydinsota käynnissä. Yöllä mentiin yhden jälkeen lenkille. Hieman vielä paukkui, mutta onneksi melko kaukana.

Nousujohteista agilitya, osa 2.

Joulukuun toisissa TamSK:n treenit harjoiteltiin taas hypyistä ja putkista koostuvaa rataa. Tämä oli ensimmäisiä kertoja, kun Pörrin tekemisessä alkoi tuntua huomattavaa edistymistä. Saatiin jopa suoritettua rata lähes täydellisesti läpi :) 1:20 nurkilla tapahtunut rimaa päin hyppääminenkää ei onneksi aiheuttanut mitään ohjaajan säikähdystä pahempaa.

Viidennet Koirakoutsin treenit aloitettiin Marjan ja Pörrin toimesta keinun paukuttelulla. Itse kentällä harjoiteltiin taas putken ja hyppyjen yhdistelmiä erilaisissa tilanteissa. Pörri suoriutui esteistä pääosin oikein kiitettävästi :) Lopuksi koitimme vielä ottaa renkaan mukaan hyppyjen perään. Koska rengasta ei oltu tehty pitkään aikaan, ei Pörri ensimmäisellä yrittämällä osunut oikeaan väliin. Otimme tämän johdosta pari yritystä pelkällä renkaalla, jotka Pörri osasi hakea kerrasta oikein. Lopuksi otimme vielä pari puomiharjoitusta. 

Joulukuun kolmansiin TamSK:n treeneihin kouluttaja oli rakentanut osan treenejä edeltävänä viikonloppuna olleiden agilitykilpailujen 3-luokkalaisten hyppyradasta. Pörri näytti jälleen, ettei sen tekemisestä ainakaan vauhtia puutu! Sai itsekin juosta aikamoista kyytiä, että pysyi Pörrin vauhdissa. Pussin jälkeiseen putkeen ohjaaminen tuotti yllätävän paljon vaikeuksia. En saanut oikein millään ajoitettua ohjaustani niin, että Pörri olisi mennyt ykkösellä putkeen. Pääasiassa Pörri ei ehtinyt minun myöhästymiseni takia kääntymään putkeen. Tulipa siinä yksi putken yli hyppäyskin (ilmeisesti liian aikaisesta ohjauksesta).