Utsjoki

Oltiin etukäteen kotona perehdytty jonkin verran Utsjoen retkeilymaastoihin. Lähdettiin reissulle asenteella, että tehdään vain päiväretkiä ja yöt vietetään mukavuudenhaluisesti mökissä. Tähän päätökseen oli useita syitä. Ensinnäkin yksi oli se, ettei meillä ole yöpymiseen soveltuvia välineitä: meillä ei ole retkeilyyn sopivaa telttaa, Jannella ei ole tarpeeksi lämmintä makuupussia, meillä ei ole kahta rinkkaa yms. Toisekseen meillä oli niin vähän aikaa käytettävissä, että millekkään pidemmälle vaellusreissulle ei ollut aikaa. Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä ruska-aikaan Lappiin pidemmäksi aikaa ja myös vaeltaa siellä joku pidempi reissu. Tämän reissun tarkoitus olikin vähän katsella sopivia seutuja ja saada yleiskuvaa tästä osasta Lappia. Näin osaa paremmin tulevaisuudessa arvioida sitä, mitä edessä on.

Meidän ensimmäinen päiväreissukohde oli Ellin polku, joka lähti aivan meidän mökkien vierestä. Ellin polku kuljetaan opastukseen mukaan edestakaisin ja luultiin, että polun edestakainen pituus olisi 7,6 km, mutta se olikin 3,8 km. Lähdettiinkin matkaan vähän turhan varustautuneesti ja eväät jäivät syömättä.

"Ellin polku kulkee läpi Kuolleidenkuolpunan (Jámežiid guolb­ba) ja noin kilometrin päässä saapuu jyrkänteelle, josta avautuu näköala Ellinkuolpunaan (Elleguolbba) ja lähi­tuntureille aina Norjan Rastikaisalle (Rástegáisá) asti. Törmällä sijaitsee näköalatasanne, josta reitti jatkuu por­taita pitkin alas Ellinkuolpunaan. Tämän jälkeen reitti kul­kee Ellinkuolpunan läpi Tenon Aittikosken (Áiteguoika) rannalle, jossa sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämä päivä­kota, tulistelupaikka, ulkokäymälä ja halkovaja."

Polku kulki todella kauniissa maisemissa ja oli leveä ja helppokulkuinen. Myös korkeuseroja oli aika maltillisesti. Reitti sopisi hyvin myös lapsiperheille pieneksi eväsretkeksi. Ollaan Jannen kanssa vähän tällaisia eräjoonaksia ja jo heti ensimmäisellä retkellä oli pakko poiketa pois merkityltä reitiltä. Tultiin takaisin toista reittiä, sillä löydettiin polku, joka johti suoraan meidän mökin pihaan. Endomondoon kertyi kilometrejä 4,5 km.

Näköalatasanne

Lomakylä Vallen kota

Ellin polun seikkailuiden jälkeen käytiin kaupassa Uulan säästössä. Uulan säästö on Utsjoen kirkonkylän ainoa kauppa, mutta iso ja mukavan monipuolinen. Kaupasta löysi aikailla kaiken, mitä ihminen peruselämään tarvitsee. Meillä oli jotain ruokia vielä jäljellä Rovaniemeltä, mutta esim. lihat yms. pilaantuvat tuotteet oli pakko ostaa vasta Utsjoelta. Oltiin Lapissa ruskaretkellä viimeksi v. 2011 ja silloin ei meinattu löytää mistään maitorahkaa, jota edelliskerrasta viisastuneena hamstrattiin Rovaniemeltä. Nyt tosin rahkabuumi oli saavuttanut jo Pohjois-Suomenkin ja Skyriä tuntui löytyvän joka kaupasta.

Kaupalla tavattiin myös vanha poromies, joka intoutui tarinoimaan meille muistojaan poronhoidosta. Tarinat kuulosti siltä, että aika oli tainnut vähän kullata muistoja. Oli silti kiva jutella paikallisen kanssa ja oli ilo huomata, miten paljon vanha poromieskin ilahtui siitä, että kaupalla näkyi alle 30-vuotiaita nuoria. Kauppareissun jälkeen palattiin mökille laittamaan ruokaa ja valmistuduttiin päivän toiseen retkeen.

Utsjoen kirkonkylältä lähtee useampikin reitti: Utsjoen retkeilyreitti 25 ja 35 km, Kalkujoenlammen polku 5,9 km ja Utsjoen geologinen luontopolku 3,5 km. Haluaisin joskus käydä kiertämässä Utsjoen retkeilyreitin, mutta nyt meillä ei ollut aikaa. Sen sijaan kierrettiin Kalkujoenlammen polku ja geologinen luontopolku. Yhteensä lenkille tuli mittaa Endomondon mukaan 8,9 km. Näillä reiteillä oli selvästi enemmän jyrkiä korkeuseroja kuin Ellin polulla.

Netissä reittiä kuvaillaan näin:
"Reitin alkuosa on jyrkkää kivistä nousua, mutta muuttuu sitten helpommaksi tunturiylängöksi. Reitin loppuosa, jossa polku kulkee Annakurua pitkin alas koululle, on jyrkkää kivistä laskua. Reitti on vaikeahko." 

Olin viimeisen viikon kärsinyt kurkkukivusta ja ylämäissä vihloi ikävästi keuhkoissa ja hiki virtasi. Reitti oli puolikuntoisena aika raskas, mutta peruskuntoiselle terveelle ihmiselle se on ihan jees. Jokaikinen nousumetri palkittiin tuntereiden laella, sillä maisemat olivat aika mahtavat. Ei nähty reiteillä ketään muuta kuin yksi poro, joka rapisteli tunturikoivikossa.

Tenojoki

Poroaita

Kalkujoenlammen kota

Saamen silta, jota pitkin pääsee Tenojoen ylitse Norjaan.

Geologisen luontopolun varrella on kuusi opastaulua, joissa kerrotaan Utsjoen kallioperästä, jääkauden jättämistä jäljistä ja roudan vaikutuksista. Polku oli mielenkiitoinen ja opin opastauluista uutta asiaa. Itselleni mielenkiintoisin opastaulu oli tietenkin roudasta kertova taulu. Olen tehnyt diplomityöni routaan liittyen ja työskentelen routa-asioiden kanssa töissä. Routataulussa kerrottiin ilmiöstä, jossa routa nostaa pikku hiljaa kiviä maan sisältä ja kivet kerääntyvät painanteisiin ja notkelmiin muodostaen kivi- ja lohkarekuoppia.

Seuraavassa osassa juttua Kaldoaivin erämäästä ja Nuorgamista. Lisää Utsjoen retkeilyreiteistä voi lukea täältä.