Mun on pakko jakaa Nuorgam-postaukset kahteen osaan, sillä muuten yhdestä postauksesta tulee liian pitkä. Erämaajutut tulevat siis vasta seuraavassa postauksessa ja tässä keskitytään Pulmankijärveen.
Utsjoen kirkonkylältä on Nuorgamiin matkaa noin 40 kilometriä, joten Nuorgamiin tekee kätevästi päiväreissun, jos yöpaikka on Utsjoella. Meidän Nuorgamin reissu alkoi vähän huonoissa merkeissä, sillä edellispäivän retkien jälkeen tulin illalla huonovointiseksi ja meninkin jo seiskan aikohin nukkumaan. Janne herätti mut illalla vielä saunaan ja syömään. Kurkkukipu yltyi ja loppujen lopuksi mulle nousi yöllä kuume. Kurkkukipu yltyi niin kovaksi, etten saanut yöllä nukuttua oikeastaan ollenkaan. Yritin vetää kaksin käsin särkylääkkeitä, mutta paremman olon sijaan onnistuin saamaan vielä vatsanikin sekaisin. Pörri seurasi huolestuneen oloisena mun hoiperteluja vessan, keittiön vesihanan ja sängyn välillä. Aamulla olo oli todella voimaton ja heikko, mutta aamupalan jälkeen virkistyin sen verran, että lähdettiin ajelemaan kohti Nuorgamia.
Saatiin edellispäivänä meidän mökkinaapureilta vinkki, että kannattaa mennä käymään Pulmankijärvellä. Pulmankijärvi Suomen pohjoisin järvi. Järvestä tekee ainutlaatuisen se, että se on muodostunut vanhasta Jäämeren vuonosta. Järvi on muodoltaan pitkulainen ja sen pituus on yli 10 kilometriä. Järvi on tunnettu siitä, että siellä elää kampelaa. Järvelle pääsee Pulmankijärven tietä pitkin. Tie on aluksi asfalttipäällysteinen, mutta muuttuu myöhemmin hiekkatieksi. Tie on kuitenkin koko matkaltaan ihan hyvässä kunnossa. Järven päästä lähtee Sevettijärvi - Pulmanki -vaellusreitti, jonka pituus on 60-70 km.
Pulmankijärven tie on yhteensä noin 20 km pitkä ja se kannattaa ehdottomasti ajaa päästä päähän, sillä tie kulkee ihan törkeän komeissa maisemissa. Jos ei pysty itse retkeilemään esim. ajanpuutteen tai terveydellisten syiden takia, on tie oiva mahdollisuus saada kokea pieni ripaus Kaldoaivin seuduista. Tie ylittää monta pientä Pulmankijärveen virtaavaa tunturipuroa, joita kannattaa pysähtyä ihailemaan hetkeksi. Tien varresta pääsee kätevästi poikkeamaan myös Pulmankijärven rannassa.
 |
| Pulmankijärven tie |
 |
| Tunturipuro |
 |
| Pulmankijärvi |
 |
| Äiti kato mä tarjoan seuraamista! Eikös kaikilla hiekkakentillä kuulu tokoilla?! |
Pulmankijärven loputtoman pitkä hiekkaranta oli kyllä kaunis. Hiekka oli huomattavasti normaalia karkeampaa ja tuntui hauskalta kädessä. Olisi tehnyt mieli tepastella paljan varpain hiekalla ja pulahtaa kristallin kirkkaaseen Pulmankijärveen uimaan. Uimahalut tosin katosivat totaalisesti siinä vaiheessa, kun koitin kädellä järven veden lämpötilaa.
Pulmankijärven kierroksen jälkeen käytiin kiertämässä Skaidijärven polku, josta tulee oma postaus. Erämaaretkeilyn jälkeen palattiin sivistyksen pariin Nuorgamin keskustaan ja ajeltiin Suomen pohjoisimpaan pisteeseen. Paikalla on kivi, jonka kanssa turistit voi kuvauttaa itsensä. Pakollisen turistikierroksen jälkeen poikettiin ostoksilla Nuorgamin K-kaupassa. Nuorgamissahan on jopa kaksi ruokakauppaa ja tämän lisäksi sieltä löytyy mm. vaateliike. Norjalaiset käyvät paljon Nuorgamissa ostoksilla, sillä monet tavarat ovat Suomen puolella Norjaa halvempia. K-kaupan kassa palveli sujuvasti monella eri kielellä ja kaupan pihassa olleista autoista suurinosa oli Norjan kilvissä. Käytiin pyörähtämässä nopeasti myös GamiTex-vaateliikkeessä, jossa oli sekä käyttövaatteita että retkeily- ja moottorikelkkavaatteita. Hyllyistä löytyi myös kenkiä, lankoja yms.
 |
| Minä olen Suomen pohjoisin sheltti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti