Huipputokot x 2 ja ensi vuoden treenisuunnitelmia

Voisin valua siirapista. Meillä on Pörrin kanssa eilen ja tänään ollut ihan huiput tokotreenit ja olen tässä tajunnut sen, miten paljon tykkäänkään tokosta. Ja Pörristä. Ja tokosta. Toko on monipuolista ja hauskaa. Koko ajan oppii lisää sekä itsestä että koirasta ja siitä, miten kummankin käyttäytyminen vaikuttaa toisen käyttäytymiseen.

Eilen tokoiltiin taas tuttuun tapaan Koirakoutsilla, jossa teemana oli ruutu. Ollaan tehty Pörrin kanssa jonkin verran ruutua, mutta lähinnä siten, että ruutuun jätetään lelu tai namikippo, jonka luokse Pörri on juossut. Nyt treenattiin kaikkia ruuttuun liittyviä liikkeenosia erikseen: ruutuun lähetys, maahanmeno ruudussa ja makaamisasennosta kutsu seuraamaan. Pörrille osoittautui yllävän vaikeaksi se, että itse seison kaukana ja käsken Pörrin seisomisasennosta maahan. Pörri lähti hiippailemaan perääni ja meni vasta sitten maahan. Tästä tuli yksi tärkeä treenikohde. Pörrille pitää alkaa siedättää välimatkaa käskyihin. Ihan jo kaukokäskyjäkin ajatellen. Saatiin ruutuun menoon myös hyviä vinkkejä siitä, miten pystyn häivyttämään Pörriltä namikipon ruudusta, vaikka treenaisimme Pörrin kanssa kahden. Jos on avustaja käytössä, avustajan on helppo poistaa namikippo, mutta yksin treenatessa palkkaaminen hankaloituu. Ruudun lisäksi tehtiin maahan-seiso-maahan-vaihtoja, jotka sujuivat huomattavasti paremmin kuin istu-seiso-istu-vaihdot.

Tiistain tokoissa aloitettiin seuraamisella. Tehtiin aluksi yhtä askelta ja nyt paljastui se, miksi Pörriltä on alkanut tippua kontakti ensimmäisellä askeleella. Olen palkannut usein Pörrin vasta, kun ollaan otettu yksi askel ja Pörri on istahtanut. Palkka olisi pitänyt antaa jo ennen istahtamista. Nyt pitääkin ottaa lisää yhden askeleen treeniä siten, että palkka tulee oikeaan aikaan oikeasta tekemisestä. Sitten kestoa kasvatetaan 2 askelta, 3 askelta jne. Saatiin myös neuvo, että käännökset kannattaa ottaa seuraamiseen mukaan vasta, kun suoraa seuraamista sujuu mallikkaasti 40 askelta. Sitä ennen käännöksiä harjoitellaan erillisinä osina.

Lisäksi tiistain tokoissa tehtiin jääviä liikkeitä: liikkeestä maahan, liikkeestä seiso ja liikkeestä istu. Vihdoinkin löysin kouluttajan, joka on jäävien opettamisesta samaa mieltä kuin minä. Todella monet kouluttajat neuvoo mielestäni hosumaan aivan liikaa sen kanssa, että jääviä pitäisi tehdä sivulta. Moni kouluttaja neuvoo siirtämään koiran mahdollisimman nopeasti edestä sivulle ennen kuin koira on kunnolla sisäistänyt käskyn merkityksen. Pahinta on se, että vielä sivullakin tarvitaan käsi- tai vartaloapuja. Mun mielestä paikka ei ole oleellisin, vaan enemmänkin se, että käskyt ovat vahvoja ja asennot nopeita. Kouluttaja kertoi, että hän treenaa edelleen kisakoirallaan jääviä liikkeitä siten, että koira on edessä. Tällöin hän pystyy parhaiten valvomaan liikkeen oikeaoppista suoritustapaa. Toki pidemmälle mentäessä on tärkeää tehdä jääviä myös sivulta, mutta edestä tekemisestä ei silti tarvitse luopua. Pörrillä on ollut liikkeestä seisomiseen aika vahva käsiapu ja sen häivyttäminen on hankalaa. Koska sheippaaminen sopii Pörrille hyvin, opetetaankin tästä eteenpäin liikkeestä seisomista Pörrille sheippaamisen avulla, jotta käsiavusta päästään eroon.

Viimeiseksi tehtiin noutoa. Noudossa yksi ongelma on se, että Pörri ei tuo esineitä käteen asti vaan tiputtaa ne eteeni. Tähän saatiin neuvoksi opettaa Pörrille käsitargetti eli opetetaan koira tökkäämään kuonolla kämmeneen. Tätä aion opetella nyt viikon aikana ahkerasti Pörrin kanssa. Pikkuhiljaa vaatimusta aletaan nostaa ja lopulta vaatimus on, että koira tuo tavaran suoraan käteen.

Voisin tähän loppuun kertoa vielä pari sanaa ensi vuoden treenisuunnitelmista. Toko jatkuu meillä ensi vuonna kaksi kertaa viikossa. Tiistaisin treenaillaan Koirakoutsin valkkuryhmässä Riitta Kivimäen opeissa. Riitta on yksi parhaista tokokouluttajista, johon olen törmännyt, joten odotan into piukassa tulevaa. Saatiin myös paikka Tamskin kisavalmiiden ryhmästä ja siellä olisi tarkoitus treenailla sunnuntaisin huhtikuun loppuun saakka. Tamskin tokoja odotan melko kauhun sekaisin tuntein, sillä viereisellä kentällä treenataan samaan aikaan agilitya. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Agilityn puolelta suunnitelmat on vielä osittain auki, mutta ollaan Pörrin kanssa ilmottauduttu Tamskin para-agilityryhmään, jonka on tarkoitus treenata kaksi kertaa kuussa. Myös Janne jatkaa Pörrin kanssa agilitya Tamskilla. Kiireinen harrastustalvi siis tulossa, mutta talveksi on kiva haalia ryhmäpaikkoja, jotta pääsee näillä keleillä hallin suojiin treenailemaan.