Voihan pentuhepuli

Pörri on ollut meillä nyt viikon. Viikkoon mahtunut tunteita laidasta laitaan. Yleisesti ottaen meillä on mennyt hyvin ja olemme positiivisesti yllättyneitä koira-arjen sujumisesta. Pörri tekee tarpeensa pääosin ulos. Joitakin hätäpissoja tulee pissa-alustalle, kuten tänään tuli pissa kesken kongin syönnin. Yksinoleminen alkaa olla jo tuttua puuhaa ja sujuu hyvin. Ruoka maistuu ja käskyjen opiskelu on mukavaa kaikkien osapuolien mielestä. Lenkillä Pörri tepsuttelee nätisti hihnassa ja vetäminen on satunnaista. Pikku hiljaa aivoihin alkaa iskostua ajatus, että eteenpäin pääsee vain löysällä hihnalla. Ainoita huonoja puolia ovat Pörrin pentuhepulikohtaukset.

Aluksi pentuhepulit olivat hauskaa seurattavaa. Hauskuus on vähentynyt sen jälkeen, kun hepulin seurauksena piikikkäät naskalihampaat pureutuvat jalkapöytään, varpaisiin, käsivarteen tai nilkkoihin. Monissa paikoissa sanotaan, että paras keino on huomiotta jättäminen. Joo se on hyvä keino johonkin rajaan asti, mutta entäs jos et pääse pakoon ja hampaat pureutuvat jalkaan niin kovalla temmolla, että niihin tulee verta vuotavia haavoja. Ollaan nyt Jannen kanssa suojeltu omat jalkamme paksuin kotitossuin ja odotellaan, jos huomioimattomuus toisi hedelmää. "Ai"-huudahdus provosoi vain lisää, irti kantautui täysin kuuroille korville, suihkepullo provosoi lisää... Puuh hermoja on viime aikoina koeteltu tältä saralta.

Käytiin hommaamassa Pörrille Faunattaresta lisää luvallista purtavaa. Välillä, kun se pureskelee kiellettyjä asioita, irrotetaan sen leuat kielletystä ja laitetaan sen suuhun jotain luvallista, kuten puruluu. Ongelma on ollut siinä, että kasvattajalta saatu puristeluu ei jaksa kiinnostaa sitä kauhean paljon, sillä luu on sille ehkä hieman vaikea jyrsittävä ja iso kooltaan. Faunattaren myyjä suositteli pennulle sopivaksi lampaan- ja lehmännahkaisia pieniä ohuita puruluita. Annettiin Pörrille tänään yksi lampaannahkainen puruluu ja se olikin melkoinen suosikki. Luu on niin ohut ja kevyt, että Pörrin hyvä syödä sitä ja se jaksaa kantaa sitä suussaan mukana. Luun syönnistä on alempana gif-kuva.

Meillä on nyt molempina päivinä käynyt vieraita moikkaamassa Pörriä. Pörri ottaa vieraat iloisesti vastaan ja tykkää kiipeillä vieraiden syliin. Pörrin sosiaalisuus ja ihmisläheisyys näkyvät hyvin tällaisissa tilanteissa. Vieraiden läsnäollessa Pörri vaan ei osaa rauhoittua, vaikka olisi kaikesta leikkimisestä todella väsynyt. Ollaankin laitettu se nukkumaan toiseen huoneeseen, sillä aikaa, kun ollaan vieraiden kanssa juotu teetä ja vaihdeltu kuulumisia. Tämä järjestely on toiminut hyvin.

Pörri ja lampaannahkakierreluu