sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Herrahönttimöntti

Ollaan käyty Pörrin kanssa nyt kaksi kertaa päivässä pienellä hihnalenkillä. Toinen lenkki on yleensä tehty metsää ja peltoja pitkin, kun on valoisaa, ja toinen lenkki pitkin pihateitä ja valaistuja kävelypolkuja, kun on pimeää. Pituudeltaan lenkit ovat muutamia satoja metrejä. Hihnassa kulkeminen sujuu Pörriltä melkolailla nätisti. Nyt ollaan huomattu, että hieman pidempien lenkkien lopussa Pörri kyllästyy ja alkaa temppuilemaan hihnan kanssa. Ollaan kannettu Pörri sitten loppumatkan kotiin. Eilen ohiteltiin hieman kauempaa pari koiraa ja muutamia ihmisiä. Ne sujuivat hyvin. Autoja Pörri pelkää vielä. Ollaan nyt viikon ajan annettu sille siedätyshoitoa, mutta se ei ole tuntunut täysin tepsivän. Erityisiä kammotuksia tuntuvat olevan mopoautot, joita näillä seuduilla on paljon.


Tuo meidän vieressä oleva metsäpolku vie Ahlmannin maatalousoppilaitokselle. Käytiin tänään Ahlmannin alueella seikkailemassa ja katseltiin lampaita lampolan ikkunan läpi. Pörri ei lampaista välittänyt, mutta lampaat kyllä tölläsivät Pörriä kuin ihmettä. Saapi nähdä, mitä Pörri tuumaa lampaista sitten kesällä, kun ne ovat laitumella.


Eilen meillä oli varsinainen laiskotuspäivä. Pörri nukkui päivän aikana todella paljon. Pikkuinen lienee ollut väsynyt viime aikoina vierailleista ihmisistä, joiden kanssa Pörri on leikkinyt ja touhunnut paljon. Myös omistajat ovat olleet väsyneitä ja tulipa sitä sitten itsekkin vedettyä parin tunnin päikkärit Pörrin nukkuessa. Pörrin lemppari nukkumisasennot selviävät hyvin postauksessa olevista kuvista. Pörri tykkää kelliskellä paljon selällään myös hereillä ollessaan ja nauttii paljon siitä, kun sen masua tai rintaa rapsutellaan. Tänään meille on tulossa vielä pari vierasta katsomaan meidän pikkupalleroa. Täytyy nyt pitää huoli, että Pörri ehtii nukkua hyvin ennen vieraiden tuloa, ettei se sitten ole ihan yliväsynyt illalla.


Pörri on nyt oppinut öisin kakkaamaan alustalle, jos sitä ei ole kukaan viemässä hädän hetkellä ulos. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Janne heräsi kovaan maiskutukseen, kun Pörri söi omaa kakkaansa. Viime yönä pökäleet olivat onneksi saaneet jäädä rauhaan. Toisten koirien jätöksistä Pörri ei ole vielä onneksi kiinnostunut, vaikka muutamiin pökäleisiin ollaan lenkillä törmätty.


Pörri on saanut meiltä monia hauskoja lempinimiä riippuen sen kulloisista touhuista, kuten Herrahönttimöntti, Herraunenpöpperö, Herra-ADHD, Pikku-pörriäinen yms. Mun lemppari on Herraunenpöpperö, sillä Pörri on syötävän söpö herätessään. Pörri on heräämisen jälkeen aina hetken ihan pihalla maailmanmenosta.

2 kommenttia:

  1. Hahaa :) Meilläkin näytetään hölmöltä kun herätään kesken unien, silmä ja korvat on ihan missä sattuu :) Lunalla taitaa käytetyin lempinimi olla nykyään Neiti, kun se nirsoilee tai nukkuu oikein tyttömäisesti tassut ristissä tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pörri on aina ihan pihalla herätessään. Heräämisen jälkeen se on aina ihan lötkö, kun sen ottaa syliin. Ulkona pitää hetki istuskella ennen kuin se tajuaa, mitä tässä nyt pitikään tehdä. Meidän pienet hömpät <3

      Poista