Tänään ollaan käyty myös edellisen päivän tapaan parilla pienellä hihnakävelyllä. Aamulla Pörri halusi kokeilla rajojaan ja veti aika paljon. Aina, kun vetäminen alkaa, kaikki kiva loppuu. Huomiota saa ja eteenpäin pääsee kävelemällä hihna löysällä omistajan lähellä. Iltapäivän hihnakävely meni puolestaan todella nätisti. Pörri ei vetänyt kuin ehkä kaksi kertaa. Nähtiin kävelyllä monta ihmistä ja yksi koirakin tuli vastaan. Joulukinkun voimalla ohitukset saatiin sujumaan loppujen lopuksi aika nätisti.
Tuire Kaimion kirjassa Pennun kasvatus on esitetty muutamia esimerkkejä siitä, miten pennun luonnetta voi päätellä sen leikkimisestä. Taisteluleikeistä nauttiva pentu yrittää ehkä saada omistajansa ajamaan itseään takaa, rakastaa köysilelun kiskomista ja nipistelee ihmistään sieltä täältä naskalinterävillä hampaillaan. Hyvin itsenäinen pentu saaliin tavoitettuaan leikkii sillä yksin ja pyrkii viemään sen kauemmas omistajastaan. Yhteistyöhaluinen pentu juoksee saalis suussaan lähemmäs omistajaa kutsuen tätä mukaan leikkiin tai vain silityksiä saadakseen. Epävarma pentu leikkii jatkuvasti omistajansa jalkojen juuressa ja kaipaa tämän apua ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Itsevarma pentu leikkii paljon itsekin, nokkela pentu keksii rajattomasti tapoja huvittaa itseään. Ihmisen eleisiin tottunut, kovaluonteinen pentu rakastaa painileikkejä. Herkempi ja varovaisempi pentu pitää enemmän leikeistä, joissa sen ei tarvitse joutua aivan ihmiseen kiinni.
Kuvassa Pörri ja joululahjasorsa. Annettiin sorsa Pörrille jouluaattoiltana hyvin suoritetun reilun tunnin yksinolon jälkeen lahjaksi. Sorsasta tuli heti yksi Pörrin ehdottomista lempparileluista. Ollaan leikitty sorsalla palkkioksi hyvin sujuneiden koulutushetkien jälkeen.
Pörri olisi leikkimisensä perusteella yhteistyöhaluinen, itsevarma ja kovaluonteinen pentu, joka tykkää jossakin määrin taisteluleikeistä. Mielestäni nämä kuvaukset sopivat Pörriin hyvin. Pörri nauttii tehdä asioita ihmisten kanssa, mutta jos ihmisiä ei kiinnosta (esim. ihmiset syö), se osaa myös leikkiä ja touhastella itsekseen. Pörrin itsepäinen ja kova luonne näkyy monissa arkipäivän asioissa. Esim. tänään, kun harjoiteltiin jätä-sanaa, Pörri raapi ja puri mikrokupua lähemmäs 5 minuuttia ennen kuin ymmärsi kinkunpalan olevan saavuttamattomissa kuvun alla.
Pörrin koulutus on alkanut helpottua. Ensinnäkin ollaan nyt löydetty monia erinomaisia nameja, joiden avulla Pörrin motivointi on helppoa. Tuntuu myös, että tämän kuuden päivän aikana Pörrin keskittymiskyky on parantunut ihan hurjasti. Viime päivien aikana onkin saatu paljon aikaan koulutuksen saralla. Pörri osaa istua pyynnöstä, osaa katsoa silmiin pyynnöstä, osaa ottaa oma-aloitteisesti kontaktin kävelylenkillä ja osaa tulla luokse pyynnöstä kesken mielenkiintoisten tilanteiden. Tänään ollaan otettu uutena käskynä tassun antaminen. Tuntuu, että sekin alkaa sujua jo hyvin. Täytyy sanoa, että nämä onnistuneet koulutushetket ovat yksiä ihan parhaimpia hetkiä koiran omistamisessa. Huonompia ovat sitten ne hirvittävät pentuhepulit, joista myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti