Tacon kuulumisia

Blogin päivitys on ollut viime aikoina melkoisen retuperällä, mutta voisin nyt loman kunniaksi vähän kirjoitella jotain juttuja. Viimeksi kirjoittelin Pörrin ligamenttivammasta. Pörrin jalka parantui kesän aikana oikein hienosti. Tällä hetkellä olemme lomamatkalla Lapissa, jossa Pörri on kävellyt parhaimmillaan (pahimmillaan) 15 km päivämatkan. Hyvin se on jaksanut mennä maastossa ja menohaluja olisi kovasti. Vielä en ole antanut sen yhtään juoksennella. Kaikki liikunta on toteutettu edelleen käynti-ravi -akselilla. Jos Pörri vaikuttaa Lapin reissun jälkeisellä kontrollikäynnillä hyvältä, alan vapauttaa sen liikkumista lisää.

Taco on kesällä tehnyt neljää eri lajia. Alkukesästä Taco kävi henkilöhaun alkeiskurssin. Aluksi Tacoa vähän jännitti mennä maalimiesten luokse, mutta ujous karisi aika nopeasti, kun selvisi, että maalimiehillä on ruokaa. Loppukurssista sainkin pidellä keskilinjalla hyvin intopinkoa bc-lasta. Taco tarjosi hienosti luonnostaan maalimiesten luona istumista ja istui tärkeän näköisenä syömässä nakkeja, kun saavuin maalimiehen luokse. Harmittavasti ei päästy jatkokurssille aikatauluongelmien vuoksi, mutta ehdottomasti jatketaan hakutreenejä ensi kesänä, jolloin koitan saada meille jonkin ryhmäpaikan.

Jo hakukurssilla näkyi, että Taco on vahvasti maavainuinen koira. Onneksi Tacolla alkoi hakukurssin jälkeen metsäjäljen alkeiskurssi, jossa päästiin hyödyntämään Tacon maavainuisuutta. Kurssin alussa Tacolle opetettiin, että metsässä merkityksellisiä on ihmisen hajuiset esineet/kepit. Kun Taco oppi reagoimaan keppeihin ja ilmaisemaan niitä, alettiin tehdä lyhyitä jälkiä. Nopeasti jälkiä päästiin jo pidentämään. Jatkokurssilla Tacolle esiteltiin kulmat ja alettiin opetella janatyöskentelyä. Taco osoitti olevansa ilmiömäinen jäljestäjä. Se on vetänyt jo tosi vaikeita jälkiä mm. tunturimaastossa. Sen jäljillä on ollut tuoreita harhoja, teiden ja polkujen ylityksiä, purojen ylityksiä, soiden ja kosteikkojen ylityksiä, heinikoita, rinnemaastoa, suopursua, eri eläinten kakkaa, vesisadetta, äärimmäistä kuivutta jne. Ainoastaan kerran se joutunut katsomaan minua todetakseen, että hukkasi jäljen. Kun vein sen takaisin paikkaan, jossa se oli varmasti jäljellä, se nosti jäljen hienosti ja jatkoi itsevarmasti eteenpäin. Tiheitä, vaikea kulkuisia pusikoita märässä maastossa pitää siis ainakin treenata. Keppimotivaation kanssa on tehty töitä. Vaikea on keksiä palkkiota, joka olisi parempi kuin itse jäljestäminen. Syksyllä Tacolla jatkuu jäljen valmennusryhmä, jossa jatketaan keppimotivaatio-ongelmien kanssa painimista. Jäljen puolesta Taco tulee tänä vuonna varmaan lähelle jo kisavalmista. Tähän mennessä pisin Tacon ajama jälki on ollut 650 m. Ensi kesänä pitäisi miettiä jotain tottiskuvioita, jos sen kanssa aikoo joskus kisata.

Jälki- ja hakukurssin lisäksi ollaan Millin kanssa käyty esineruutuilemassa. Taco on esineruudussa kehittynyt kesän aikana, mutta treeniä se vaatii edelleen. Liian kivat esineet omitaan itselle ja vain tylsät palautetaan. Välillä se vaan juoksentelee pitkin ruutua ja vaikuttaa siltä, että ei ihan tiedä, mitä on tekemässä. Koitetaan vielä syksyn aikana päästä muutaman kerran esineruutuilemaan.

Kuva Kaisa Jalava

Pk-lajien lisäksi Tacon treenannut tottakai tokoa. Taco valittiin Tamskin tokon junnuvalmennusryhmään, jossa se on treenannut muiden ikäistensä koirien kanssa. Kesällä ollaan työstetty erityisesti irtoavia liikkeitä, sillä Tacon on ollut vaikea irrota minusta kauas. Näiden lisäksi ollaan hiottu seuraamista, jossa riittää vielä talvikaudellekin paljon tehtävää. Talvikauden suurin projekti tulee kuitenkin olemaan sosiaalisen palkan opettaminen, sillä tällä hetkellä sellaista ei ole olemassa.

Oltiin alkukesästä myös Riitta Kivimäen ja Päivi Saarilahden pitämällä Tottelevaisuus – Suhde – Yhteistyö leirillä Jämillä. Leiriltä sain motivaatiobuustin taas työstää Tacoa eteenpäin myös tokossa. Lämmin kesä on hieman rajoittanut treenaamista, sillä Taco on ollut kuumalla säällä melko veltto tokoilija. Odotan kovasti syksyn alkua, kun päästään taas Riitan ryhmään ja treenaamiseen tulee enemmän rytmiä ja suunnitelmallisuutta.

Kuva Kaisa Jalava

Kuva Kaisa Jalava

Heinäkuussa osallistuttiin myös puolalaisen Joanna Heweltin tokokoulutukseen. Koulutuksen muistiinpanot on kotona, mutta sain koulutuksesta paljon uusia kivoja ideoita, joita voisi soveltaa myös Tacolle. Tacosta Joanna sanoi, että se Taco on koira joka ei parane toistoista. Hän suunnittelisi Tacon kanssa treenit niin, että harjoitukset olisivat vaihtelevia. Toisto liikettä x, toisto liikettä y, toisto liikettä z, toisto liikettä x, toisto liikettä y jne. ja hakisi sitä kautta Tacoon toistokestävyyttä lisää.

Lentävän toko-bc:n kuvasi Kaisa Jalava

Neljäntenä lajina Taco on treenannut agilitya. Pörrin sairastuttua Taco tuurasi myös Pörrin ryhmässä, joten Tacolla oli aksatreenit kaksi kertaa viikossa. Ollaan Jannen kanssa vitsailtu, että Tacon mielestä aksa on sitä outotokoo. Taco yrittää tarjota perusasentoa ja seuraamista, mutta ihmiset sanoo, että pitäisi hyppiä jotain esteitä kaukana oman ohjaajan vasemmasta jalasta. Vähemmästäkin menee pienen bc:n aivot ihan solmuun. Kesän aikana Taco on oppinut kaikki kontaktiesteet: keinun, puomin ja A:n. Kontakteja pitää vielä harjoitella ja vahvistaa, mutta suuremmaksi projektiksi syksylle voidaan ottaa kepit. Myös irtoamista ja estehakuisuutta pitää työstää Tacon kanssa edelleen paljon. Taco on kuitenkin edennyt aksassa isoin askelin kesän aikana ja treenit jatkuu taas syksyllä.

Täytyy olla kiitollinen, että Taco on ollut koko kesän terveenä vesihäntää lukuunottamatta ja ollaan sen kanssa päästy näin aktiivisesti treenaamaan. Vaikka välillä tuntuu, että edistyminen on tuskallisen hidasta ja kaikki junnaa paikoillaan, on taas tätä postausta kirjoitellessa huomannut, että paljon ollaan monessa asiassa menty eteenpäin ja moni juttu on hyvässä alussa. Tällä viikolla tuli muuten tasan vuosi siitä, kun Taco muutti meille. Paljon on vuoteen mahtunut sekkailuita Tacon kanssa. Tästä on hyvä jatkaa kohti talvikautta ja tulevaa kisauraa!