Kuulumisia

Blogi on ollut viime aikoina vähän heitteillä. Monenmoista tavaraa odottaa luonnoksissa sitä hetkeä, että olisi aikaa viimeistellä ja julkaista. Poikien kanssa on treenailtu viime aikoina ahkerasti ja vähän vähemmän ahkerasti. Pörri on tehnyt tokoa aika vähän, mutta nyt pitää skarpata, sillä Pörri on ilmoitettu kokeeseen kahden viikon päästä ja sen lisäksi se on valittu seuran SM-joukkueeseen varakoiraksi. SM-kisoihinkaan on enää kolme viikkoa. Ei siis mitään paniikkia, mutta tuntuu että liikkeissä ei ole vieläkään ruutiinia ja pakka hajoaa heti, kun liikkeet on jotenkin sikin sokin. Pörrille on myös taas ihan hirveän vaikeaa hallitalven jälkeen asennoitua siihen, että ulkonakin voi treenata ja erityisesti että hallin pihassa olevalla ulkokentällä voi treenata. No mennään kisohin sillä ajatuksella, että haetaan treenilista, mitä kaikkea pitäisi pitäisi ottaa työn alle vanhojen ikuisuusongelmien lisäksi.

Voltin kanssa on treenattu paljon noutojuttuja sen lisäksi olen työstänyt erilaisia irtoamisjuttuja. Irtoamista olen tehnyt sekä kosketusalustalla että häkillä. Kosketusalustan kanssa olen työstänyt erilaisia häiriöitä ja häkillä uskoa irrota kauas. Vihreä häkki vihreällä keinonurmella on koiralle ilmeisesti melko vaikea, kun lähetysmatka kasvaa. Voltilla on tapana irrota pari metriä ja jäädä pyörimään ympyrää, jos se ei löydä kohdetta, minne se on menossa. Haluan luoda uskoa juosta tyhjyyteen häkin avulla. Eteenlähetyksen opetustapaa en ole vielä valinnut, mutta näillä harjoituksilla haen pohjaa sekä siihen liikkeeseen että muihin liikkeisiin, joissa koiran pitää irrota ohjaajasta.

Minua on myös alkanut kovasti kutkuttamaan ajatus rally-tokosta Voltin kanssa. Rally-toko on vain niin huisin kiva laji kisata ja kaipaan sitä. Rally-tokoradalla saa olla kaksin koiran kanssa omassa kuplassa, eikä tarvitse kuunnella liikkuria tai tuomaria. Voi vain mennä kentälle, tehdä oman suorituksensa ja lähteä pois. Ainoa asia joka mietityttää on seuraaminen. Rikonko meidän hienon seuraamisen rally-tokolla? Toisaalta eipä Pörrinkään seuraaminen lopullisesti rally-tokosta rikkoutunut, vaikka se hetkellisesti huonommaksi menikin. Pitää pohtia asiaa. Kisakuume vain alkaa pukata.

Työkoiratkin kaipaa lepoa

Arkiasioissa ollaan otettu työn alle nätisti vapaana. Kaikki menee hienosti, jos Voltti on hihnassa ja Pörri vapaana, mutta Voltin mielestä hihnasta irtipääseminen tarkoittaa lähinnä päätöntä kaahottamista joko yksin tai Pörrin kanssa. Olen nyt lähtenyt purkamaan tätä ajatusta ja alkanut opettaa Voltille, että vaikka se on irti, se voi mennä ravilla tai maltillisella laukalla eteenpäin ja pysyä näköetäisyydellä. Kun irtipääseminen ei tarkoittaisi mahdotonta rallia niin toivon mukaan irtipääsemisen arvokin laskisi, mikä vähentäisi odotusarvosta johtuvaa kiihtymistä paikoissa, joissa voi olla mahdollisuus päästä vapaaksi. Viikonloppuna käytiin pururadalla lenkkeilemässä siten, että lauantaina Pörri oli fleksissä ja Voltti vapaana. Tämä meni tosi hienosti. Sunnuntaina meillä oli jo molemmatkin vapaana siten, että molemmat koirat menivät ravilla eivätkä saaneet leikkiä keskenään. Tämäkin meni hyvin, mutta vaati toki aluksi höyryjen purkamisrallaamisen umpimetsässä. Eilen päästin iltalenkillä Voltin useampaankin kertaan vapaaksi ilman, että Pörri pääsi. Pörrille nämä ovat vaikeita hetkiä, kun sillä nousee kierrokset heti kaakkoon. Onneksi Pörri osaa laskea virettään hyvin ja laskee kyllä kierroksiaan kunhan Volttikin hieman rauhoittaa menoaan. Ensimmäisellä kerralla Voltilla oli huomattavan suuri odotusarvo siihen, että myös Pörri pääsee vapaaksi ja se jäi kyttäämään Pörriä. Toisella kertaa odotusarvo oli jo huomattavasti pienempi ja kyttäämisen sijaan Voltti vaihtoi nopeasti eteenpäin suuntautuvaan raviin, mikä olisi tavoite.