sunnuntai 28. elokuuta 2016

Koulutuspohdintaa

Minä en ole opettanut Voltille oikeastaan mitään varsinaisesti sheippaamalla. Voltti on tyypiltään sellainen koira, että se helposti vaipuu passiivisuuteen, eikä aktiivisesti yritä ratkaista pulmia. Se on tässä suhteessa tyypiltään hyvin erilainen koira kuin Pörri, joka rakastaa ratkoa itse ongelmia. Pörrille tuntuu palkkioksi riittävän se, että se saa itse oivaltaa ja palkkioksi saatu nappula on sille toissijainen. Voltti on erilainen. Sen kanssa täytyy pitää huoli, että sen saa pysymään liikkeessä, eikä se jähmety paikoilleen möllöttämään.

ILO-training blogissa kuvattiin hyvin meidän tilannetta. Blogin pitäjän nuorempi koira on samankaltainen kuin Voltti siinä mielessä, ettei sille paras koulutusmenetelmä ole sheippaaminen. Olen viime aikoina myös hieman kyseenalaistanut puhtaan sheippaamisen järkevyyttä tokoliikkeiden opettamisessa. Vaikka haluan koirien olevan aktiivisia ja tarjoavan asioita minulle, en näe järkeväksi aina lähteä liikkeelle ns. tyhjästä. Voltin kanssa olen tehnyt paljon sitä, että olen aluksi auttanut sitä oivaltamaan, mitä siltä haluan ja tämän jälkeen alkanut odottaa siltä omaa aktiivisuutta. Tämä on toiminut sille todella hyvin. Samalla olen saanut minimoitua roskakäytöksen syntymistä ja etenkin vahvistumista. Jos olisin opettanut Voltille asioita puhtaasti naksutin kädessä, olisin tahattomasti saattanut vahvistaa sille esim. sitä möllöttämistä.

Olen toki myös naksutellut Voltille, mutta enemmänkin sillä ajatuksella, että tarjoa ihan mitä vaan. Tämän naksuttelun idea ei ole päästä johonkin lopputulokseen vaan ainoastaan vahvistaa koiran ajatusta, että aktiivisuus on kannattavaa. Nämä "tarjoa ihan mitä vaan"-sessiot Pörrin ja Voltin kanssa ovat olleet hauskoja ja opettaneet erottamaan myös koirien eroja. Pörrin tarjoaa yleensä koko session ajan kaikkia sellaisia asioita, joista se joskus ennen on saanut palkkaa. Voltti taas tarjoaa herkemmin uusia juttuja. Pörrille on vaikeampi opettaa naksutellen jotain täysin uutta, koska ensin se käy koko oppimishistoriansa läpi, kun taas Voltti rohkeammin kokeilee jotain sellaista, mitä se ei ole ikinä ennen tehnyt.

Varsinaisia tokoliikkeitä en ole opettanut Voltille vielä juurikaan. Muutama puolituttu on jo hyvinkin vahvasti olettanut, että olemme menossa Voltin kanssa ensi vuoden tokon SM-kisoihin alokasluokkaan. Voin kertoa, että ei olla menossa. Tarkoituksenani ei ole kisata Voltin kanssa ennen sen 2 v syntymäpäivää yhtään missään. Voltin kanssa haluan tehdä pohjatyöt paremmin kuin Pörrin kanssa. Pörrin kanssa hutiloitu pohjatyö puskee esiin joka treenisessiossa. En halua siinä suhteessa toistaa omia koulutusvirheitäni. Haluan, että siinä vaiheessa, kun todenteolla alan tehdä Voltin kanssa tokoa, sen työskentelytapa ja palkkautuminen on kunnossa. Tällä hetkellä se ei työskentele vielä siten kuin haluaisin sen työskennellä ja työstän tätä parempaan suuntaan humpuukijuttujen kanssa. Haluan myös, että se leikkisi paremmin lelulla ennen kuin alan palkata sitä tokoliikkeistä, sillä en halua sen kanssa sellaisia tilanteita, joissa koira teki huippuhyvin, mutta palkatessa koira pettyykin leluun eikä koe sitä palkkioksi. Haluan luoda Volttiin myös parempaa suhdetta. En kiintynyt Volttiin yhtä nopeasti kuin Pörriin. Pörri on ollut siitä jännä koira, että jo Pörrin tullessa meille olisin ollut valmis hyppäämään vaikka kaivoon sen puolesta. Voltin kanssa suhteen luominen on ollut paljon pidempi prosessi. Olen koittanut myös hellittää tekniikkaperfektionistiotettani ja olla koirille armollisempi tässä suhteessa, mutta se on vaikeaa. Oman pääkopan työstö siis myös jatkukoon. Odotan kovasti on jo talvea ja uusia treenikuvioita molempien koirien kanssa. Jännä nähdä, miten paljon päästään molempien koirien kanssa eteenpäin treeneissä.


4 kommenttia:

  1. Voii Voltti! Se on kasvanut hurjasti :0 minne ne pennut oikein häviää.. Oon itse vähän samaa mieltä tuosta toko-liikkeiden opettamisesta pelkästään sheippaamalla. Cavalle onkin lähinnä sheipailtu erilaisia temppuja (joista monet toki enemmän tai vähemmän hyödyllisiä tokossa) ja muuten sitä on autettu alkuun. Ainakin toistaiseksi se on pysynyt aktiivisena ja nauttinut treeneistä. Uuden koiran kanssa saa aina hetken ihmetellä ja etsiä sitä yhteistä tyyliä :) ja niin tuttua tuo oman pääkopan työstö ja tuo pidempi suhteen rakentaminen. Itse kiinnyin Cavaan nopeasti kun se tuli, mutta silti edelleen tuntuu, ettei meidän suhde ole niin hyvä kuin se voisi olla. En tiedä tarkalleen mistä se johtuu eikä mitään varsinaista ongelmaa ole. Sellainen tunne vaan taka-alalla. Ehkä huomaamattani vertaan Cavaa Kodaan, johon mulla on niin vahva ja hyvä suhde. Vaikka ei sitäkään suhdetta kovin nopeasti rakennettu. Tsemppiä siis! Teistä tulee varmasti huippu pari Voltin kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! Teidän tokopostauksia on ollut kiva lukea ja niistä on saanut vinkkiä omaankin treenaamiseen. :)

      On ihan uusi tilanne omistaa kaksi koiraa. Kun Pörri tuli, se oli ainoa ja tietenkin kaikista paras koira. Nyt aika ja sydän pitäisi jakaa kahdelle ja tuntuu, ettei Volttiin ole ehtinyt tutustua niin hyvin kuin Pörriin aikoinaan samassa ajassa. Luulen, että meidän suhde tulee syvenemään sitä mukaa, mitä enemmän puuhataan yhdessä ja mitä paremmin tullaan Voltin kanssa tutuiksi toisillemme. :)

      Poista
  2. Jestas, kun Voltti näyttää kasvaneen paljon! :o

    Pisteet perfektionismin hellittämiselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kasvanut. :) Itse perfektionismi ei ole vielä tainnut hellittää mihinkään, mutta nykyään osaan sentään jo tunnistaa tilanteita, joissa voisin olla vähemmän perfektionisti :D

      Poista