Seuraamisen perusteet osa 1

Ajattelin kirjoittaa tämmöisen pienen kaksiosaisen seuraamiseen liittyvän teemapostaussarjan. Perusasento laatikon avulla olisi sopinut tähän postaussarjaan hyvin yhdeksi osaksi, mutta ehdin jo julkaista sen. Tässä tulee kuitenkin vinkkejä siitä, miten me ollaan Pörrin kanssa nyt aloitettu kokonaan uudelleen alusta lähtien seuraamisen opetteleminen. Luulin, että olin ainoa kivikaudelle jäänyt ohjaaja, mutta yllättävän moni opettaa vielä koiraansa seuraamaan namin avulla. Mekin opeteltiin aluksi seuraamista namin avulla, mutta siitä ei seurannut mitään hyvää. Kuten aiemmin jossakin seuraamispostauksessa sanoin, jos opetatte koiralle seuraamista nami vasemmassa kädessä, lopettakaa välittömästi!

Etsin aikoinaan paljon netistä tietoa, miten seuraaminen kannattaa opettaa. Toinen toistaan useammin tuli esille hieno sana imuttaminen. Googlen hakutuloksissa ohjeistettiin imuttamisesta näin kivasti: "Pennulle seuraamisen tekniikka opetetaan imuttamalla, jolloin pentu saa kaiken aikaa syödä ohjaajan vasemmasta kädestä. Käden asento on erittäin tärkeä; sillä opetetaan koiralle oikea seuraamispaikka." Mitä mieltä te olette? Oppiiko koira tällä tavoin todellakin oikean seuraamispaikan? Palkan paikka kyllä ohjaa koiraa hakeutumaan tiettyyn asemaan ohjaajan suhteen, mutta jos pentu syö koko ajan namia katseleeko se samalla, että "mun pitää kävellä tässä lapa ohjaajan housun sauman kohdalla, jotta saan nakkia".

En sano, etteikö imuttamalla olisi saatu hyviä tuloksia aikaiseksi. Nami (namikäsi) vain tulisi häivyttää tarpeeksi nopeasti. Jos namikättä ei häivytä tarpeeksi nopeasti, käy kuin meillä. Enää en missään tapauksessa lähtisi harjoittelemaan seuraamista näin. Nyt olen lähtenyt ihan uudesta näkökulmasta liikkeelle. Seurautin Pörriä pitkään niin, että nami oli vasemman käteni sisässä. En uskaltanut poistaa namia, koska Pörrin motivaatio seuraamiseen laski kuin lehmän häntä ilman namia. Seuraukseksi sain koiran, joka seurasi kättäni. Pörri siis sahasi ees taas käteni liikkeen mukana ja katse oli käteeni liimautuneena. Kun vihdoin ymmärsin luopua namista, Pörrin motivaatio seuraamista kohtaan laski. Kyllähän Pörri seurasi joten kuten ilman namiakin, mutta seuraaminen oli innotonta laahustamista, kontakti saattoi rakoilla, paikka vaihdella, Pörri alkoi helposti jätättää, jos lopetin sanallisen kehumisen. Sain eri kouluttajilta erilaisia vinkkejä, miten intoa, halua ja motivaatiota voisi yrittää rakentaa. Oli lelua kainalossa, namia huulten välissä ja ties mitä. Millään keinolla en kuitenkaan saanut Pörrille sellaista intoa ja halua kuin olisin halunnut. Tämä johtui siitä, ettei Pörrillä ollut sisäistä paloa seuraamiseen. Kukin tietysti saa tehdä tyylillään, mutta en usko, että namilla houkuttelemalla / imutustekniikalla tulisin koskaan samaan Pörrille tarpeeksi hyvää motivaatiota seuraamiseen.

Onneksi näin ilmoituksen Koirakoutsin seuraamisen teemakoulutuksesta. Kurssin ensimmäinen opetus oli se, että kaikki lähtee koiran motivaatiosta. Motivaatio seuraamiseen luodaan vahvalla perusasennolla, sillä seuraaminen on oikeastaan vain perusasennon ylläpitämistä.

Kaiken perusta on kontakti, joten aloitetaan siitä.

Seuraamisen harjoittelemiseen tarvitaan koiralle mieluisia nameja, koiralle mieluisa lelu, innokas oppilas ja innokas ohjaaja. Naksuttimesta voi olla myös apua, mutta ilmankin pärjää hyvin.

Harjoitus 1:  Koira ottaa kontaktia

Ohjaaja on passiivinen koiraa kohtaan, mutta tarkkailee katseellaan koiraa. Kun koira ottaa ohjaajaan kontaktia, palkitaan koira (mieluiten) lelulla. Ohjaaja ei saa houkutella koiraa millään tavoin, vaan koiran pitää olla aktiivinen.

Harjoitus 2: Luopuminen

Koiran elämä on luopumista. Ympärillä pörrää mitä ihanampia tyttöjä ja komeita poikia. Maassa tuoksuu mitä suloisimmat tuoksut. Ohjaajalla on mitä herkullisimmat namit ja kivoimmat lelut. Luopumisella opetetaan, että koira voi saada haluamansa asian vain, jos se oppii ensin luopumaan siitä.

Ota avoimelle kädelle nami ja katso koiraa. Älä anna koiralle mitään käskyjä. Anna koiran itse kokeilla ja oivaltaa, mitä sen kannattaa tehdä. Jos koira yrittää rohmuta namia kädestä, sulje käsi nyrkkiin. Kun koira katsoo sinua silmiin, anna vapautuskäsky ja nami.

Luopumisharjoitus

Tee luopumisharjoitusta eri asennoissa ja eri tavoin. Heiluttele namikäsiä. Ota leluja. Heiluttele leluja. Ripottele leluja pitkin lattiaa tai kenttää, kun treenaat. Pyydä avustajaa houkuttelemaan koiraa namin tai lelun kanssa, kun koira istuu perusasennossa tai seuraa. Palkkaa kontaktin säilymisestä. Palkka mieluiten jotain parempaa kuin houkutukset.

Kun katsekontakti alkaa olla hanskassa on aika siirtyä perusasentoharjoituksiin.

Harjoitus 3. Rahaa pankkiin

Laita lelu taskuusi piiloon. Ota oikeaan käteesi kuusi maukasta namia. Käske koiran istua ja palkkaa namilla. Siirry koiran viereen seisomaan siten, että koira on perusasennossa. Kun koira istuu oikeassa paikassa ja pitää yllä katsekontaktia, kehu/naksauta. Kehun tai naksautuksen jälkeen ota vasemmalla kädellä oikeasta kädestä nami ja anna koiralle nami vasemmalla kädellä.

Vaihe 1. Kehu koiraa, kun se pitää kontaktia.

Vaihe 2. Siirrä nami oikeasta kädestä vasempaan.

Vaihe 3. Palkkaa vasemmalla kädellä.

Kun olet antanut koiralle kaikki viisi namia, palkkaa seuraavasta kontaktista lelulla. Itse levitän käteni ottaessani lelun esiin, sillä Pörri odottaa usein namia, eikä välttämättä halua leikkiä, vaan jatkaa namin odottamista. Jos Pörri tietää seuraavaksi tulevan lelun, se lähtee leikkiin paremmin. 5xnami+1xlelu+5xnami+1xlelu taktiikalla saadaan mukavaa rytmitystä harjoitteluun. Namin avulla saadaan nopeasti monta toistoa, jotta toiminto vahvistuu. Lelupalkka ja pieni leikkituokio taas antaa koiralle pienen tauon harjoitteluun, nostaa virettä ja estää kyllästymistä.

Itse olen treenannut perusasentoa Pörrin kanssa 2-3 kertaa päivässä pienen tuokion. Jo muutamassa päivässä alkoi näkyä selvää edistymistä. Perusasentoharjoitusta kannattaa jatkaa myös myöhemmässä vaiheessa. Kun normaali asentoharjoitus alkaa tuntua helpolta, voi mukaan ottaa lisähaastetta. Voit esimerkiksi heilutella namia tai lelua koiran vieressä tai pyytää avustajaa houkuttelemaan koiraa esimerkiksi namilla.

Kun olet laittanut mielestäsi tarpeeksi rahaa pankkiin, voit yrittää tehdä ensimmäisen noston. Toisin sanoen vasta silloin, kun koira on huomannut sivulla olemisen olevan sille kannattavaa toimintaa, voidaan ottaa ensimmäinen askel.

Harjoitus 4: Ensimmäinen askel

Kun koira on perusasenossa ja pitää hyvin kontaktia, ota yksi askel eteenpäin (älä sano seuraamiskäskyä, vaan astu vain eteenpäin). Jos koira seuraa, onneksi olkoon! Olet laittanut tarpeeksi rahaa pankkiin yhtä askelta varten. Jos koira ei seuraa tai se seuraa viiveellä/innottomasti, jatka rahan laittamista pankkiin.

Vaikka koira ottaisi nätisti yhden askeleen, älä rupea ahnehtimaan! Laita lisää rahaa pankkiin ennen kuin teet seuraavia nostoja. Askeleiden määrässä kannattaa muistaa, että määrä ei korvaa laatua vaan pikemminkin päin vastoin.