Pörrille on tehty nuorempana paljon luoksetuloja, joissa se on vapautettu matkalla. Sillä on myös aika pahaa saalisjumia ja koska sitä on paljon palkattu lentävällä lelulla luoksetuloissa, se vaipuu herkästi kesken matkan lelutranssiin (ts. alkaa kytätä, milloin lelu lentää). Se lähtee aina hyvällä vauhdilla, mutta pikkuhiljaa vauhti usein hidastuu. Enää se ei pysähdy kesken matkan, mutta tulee loppumatkan usein ravilla. Arkiluoksetuloissa samaa ongelmaa ei ole, vaan ongelma liittyy nimenomaan tokon luoksetuloihin. Ongelmaa on lähdetty ratkomaan siten, että Pörri ei enää ikinä saa palkaksi luoksetuloista lentävää lelua, vaan ensisijaisesti se palkataan nykyään ruualla. Eilen pelasin kovilla korteilla ja Pörrille oli palkkana Cesarin märkäruokaa. Lisäksi loppuun on vahvistukseksi otettu boxi, jolla yritetään saada Pörrille ajatus, että luoksetulon päätepiste on mun sivulla.
Tässä ensimmäinen toisto, jossa ongelma näkyy. Pörri tiputtaa lopussa raville ja perusasentoon tulo on hidas. Tällä kertaa perusasento oli melko suora. Yleensä se jää vielä hieman vajaaksi.
Otettiin seuraava toisto boxin kanssa, jotta saataisiin onnistunut toisto seuraavaksi.
Ja viimeiseksi tehtiin toisto ilman boxia. Tämä toisto oli paras ns. kisamainen luoksetulo aikoihin. Vaikuttaa siltä, että Pörrin saalistiltti alkaa pikkuhiljaa helpottaa, mutta kuten Riitta muistutti, vaaditaan aivan valtava määrä toistoja ennen kuin koiran odotusarvo palkasta muuttuu lelusta ruokaan. Onneksi vielä avoimessa luokassakaan ei ole pysäytystä luoksetulossa niin ehdin saada luoksetulon kuntoon ennen ylempiä luokkia.
Toisena harjoituksena tehtiin kiertoa. Olen opettanut kierron Pörrille aikoinaan sheippaamalla, mutta kun etäisyyttä kasvatettiin kierrot alkoivat levitä ja niihin alkoi tulla ääntelyä ts. Pörri haukkui menomatkalla. Haukkumisen olen saanut melko hyvin kuriin, eikä kierrot enää leviäkään pahasti. Tällä hetkellä suurin ongelma kierroissa on motivaatio. Pörri siis osaa tehtävän, mutta ei näe syytä, miksi sen pitäisi tehdä kiertoliike. Ollaan tehty kiertoa viime aikoina paljon hyvin pitkillä matkoilla siten, että kartion taakse on viety vinkupossu. Yhdeltä kouluttajalta sain kuitenkin vinkiksi, että Pörrin ongelma kierroissa saattaisi olla se, että niistä puuttuu yllätyksellisyys ja ne toistaa liikaa samaa kaavaa. Kouluttaja neuvoi, että kiertoa lähtisi variomaan siten, että sitä ottaisi eri etäisyyksiltä. Välillä lähempää ja välillä kauempaa. Eilen tämä näytti toimivan Pörrille hyvin ja saatiin tosi kivoja toistoja. Näissä etäisyys on suht kaukana. Tehtiin lähempääkin toistoja, mutta niistä ei tullut yhtä hyviä videoita.
Ja tässä kierto vielä toisesta kuvakulmasta. Kiitos Millille taas treeniseurasta ja videointiavusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti