Voltti täyttää tänään 12 viikkoa! Voltista on hurjaa tahtia kasvamassa iso poika, sillä sille nyt on jo varattu aika ensimmäisille rokotuksille. Painoa naperolla on reilu 4 kg. Voltti on ollut tässä parin viikon aikana melko raskas, sillä se on ollut yökyöpeli. Vaikka ollaan Jannen kanssa nukuttu öisin korvatulpat korvissa, ovat yöunet jääneet 4 - 5 tuntiin ja sekin pienissä pätkissä. Voitte vaan arvata, mikä on fiilis, kun töissä on ihan kammottava kiire ja viikosta koittaa selvitä 4 - 5 tunnin yöunilla ilman päikkäreitä. Oma pääkoppa on käynyt melko hitaalla ja olen meinannut nukahdella minne sattuu. Tällä viikolla on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan ja Voltti on alkanut nukkua paremmin öisin. Viime yönäkin se nukkui kiltisti koko yön.
Voltti ensimmäisellä pitkällä automatkalla
Voltti ei turhaan stressaa kylässä olemista
Ollaan yritetty nyt panostaa Voltin parhaaseen sosiaalistamisikään ja ollaan touhuttu ahkerasti kaikenlaista. Ollaan molempina viikonloppuina reissattu paljon autolla ja Voltti on kulkenut meidän mukana joka paikkaan. Se on ollut Pörrin toko- ja aksatreeneissä, lenkeillyt radan varressa, käynyt Mustissa ja Mirrissä ja Wuffilla. Se on ollut meidän mukana yökylässä ja nähnyt valtavasti uusia ihmisiä ja eri ikäisiä lapsia aina vauvoista kouluikäisiin. Voltti on kyllä tosi lunki ja hyvähermoinen kaveri. Se ei pienistä hötkyile ja suhtautuu kaikkeen uuteen ennakkoluuttomasti ja uteliaasti. Ihmisiä se rrrrrrrakkkastaa ja heittäytyy helposti selällen rapsuteltavaksi. Vieraisiin koiriin se suhtautuu uteliaan kohteliaasti, mutta osaa myös lenkillä ohittaa tarvittaessa toiset koirat hyvin. Se osaa rauhoittua ällistyttävän hyvin ja on oma itsensä joka paikassa.
Koko perheen voimin metsälenkillä
Voltti miettii, mitä lehmille pitäisi tehdä
Voltilla on nyt myös alkanut pyöriä omat harrastukset, sillä meillä alkoi pentukurssi, jota pitää rakas Milli sekä Riitan penturyhmä. Tähän mennessä ollaan harjoiteltu häkkiin menoa ja siltä poistuloa (sekä siellä oloa), käsitargettia, kosketusalustaa, istumista, maahanmenoa, luoksetuloa ja seuraamisen alkeita. Ollaan myös treenattu leikkimistä, joka ei ole lähtenyt sujumaan ihan toivotusti, sillä Voltti on sitä mieltä, ettei se leiki, jos tietää minulla olevan nameja.
Koulutusasioissa yritän päästä irti niistä luurangoista, jotka mulla on kaapissa pölyttymässä Pörrin nuoruusajoilta. Haluan kehittyä kouluttajana ja yrittää kouluttaa Volttia vähän eri filosofialla kuin Pörriä, mikä on minulle kamalan vaikeaa. Haluan olla Volttia kohtaan armollisempi tekniikassa ja yritän panostaa sen kanssa enemmän siihen, että meillä olisi kivaa ja Voltti haluaisi työskennellä minun kanssa. Pörriltä vaadin jo nuorena niin paljon teknistä täydellisyyttä, että kaikki muu unohtui siinä rinnalla ja niistä maksellaan nyt kalliita kalavelkoja. Tästä on tulossa lähiaikoina tarkempi postaus, jossa avaan ajatuksiani lisää.
Olen viime aikoina myös pohtinut paljon sitä, että mitä asioita haluan Voltin kanssa treeneissä tehdä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla. Olen tullut siihen tulokseen, että haluan Voltin kohdalla panostaa erityisesti pohjatyöhön, mitä Pörrin kanssa en tehnyt ja siitäkin maksellaan nyt kalliita kalavelkoja. Olen päättänyt, että havainnoin meidän arkea ja mietin, että mitä asioita Voltin olisi hyödyllistä oppia sujuvan arjen takaamiseksi ja missä järjestyksessä. Samalla luon monia tokossa oleellisia taitoja Voltille arjen kautta. Esimerkkinä tästä esimerkiksi luopuminen. En halua opettaa Voltille ensimmäiseksi luopumista nameista, koska se ei ole kovin ahne, vaan tuon luopumista erilaisiin arjen tilanteisiin esimerkiksi ovesta ja porteista kulkemiseen sekä häkistä poistumiseen yms. tilanteisiin. Samaan tapaan opetan sille myös muita oleellisia taitoja, kuten seuraamista, irtoamista, esineiden nostamista ja palauttamista yms.
Voltti harjoittelee pallopaimennusta
Pojilla on kivaa
Voltti väsähti lettukesteille
Videoitiin yhtenä päivänä Voltin yksinoloa, jotta saataisiin käsitystä siitä, miten paljon se päivän aikana puuhastelee ja miten paljon nukkuu. Voltti on tällä hetkellä työpäivät yksin meidän makuuhuoneessa ja Pörri on keittiössä koiraportin takana. Tämä järjestely siksi, ettei Pörri omi kaikkia Voltin yksinoloherkkuja ja Voltti ei kiusaa Pörriä, kun se haluaa nukkua. Kummatkin pojat ovat omaksuneet järjestelyn hyvin ja yksinolot sujuu jo rutiinilla. Tässä siis Voltin 8 h työpäivä tiivistettynä 8 minuuttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti