Teemana haukkumattomat suoritukset

Meillä oli reilu viikko sitten Jessica Svanljungin tokokoulutus, jossa kysyin neuvoa haukkumisen karsimiseen tietyissä liikkeissä (tulossa postaus!). Pahin haukkuliike Pörrillä on *yllättäen* kierto. Toinen paha on nouto ja kolmas ruutu. Ylipäänsä kaikki liikkeet, joissa saa juosta lujaa poispäin ohjaajasta, on Pörrin mielestä superhauskoja ja se vaan pitää kertoa koko maailmalle. Välillä tuntuu, ettei se edes itse ymmärrä haukkuvansa, sillä haukku tulee siltä jotenkin niin luontevasti. Ihan kuin se kuuluisi pakettiin. Usein se onneksi päästää vain yhden riemuhaukahduksen, mutta välillä se räksyttää ihan koko matkan kapulalle tai tötterölle. Riitta on meille sanonut, että jos Pörri haukahtaa lähtiessään, suoritus pitäisi keskeyttää heti. En ole kuitenkaan uskaltanut puuttua haukkumiseen kovin natsikurilla, sillä olen pelännyt, että se tuo suoritukseen epävarmuutta. Jessican mielestä Pörri osaa jo hyvin liikkeet ja nyt haukkumiseen voi alkaa puuttua enemmän. Kaikki haukkumissuoritukset keskeytetään ja vain haukuttomat kelpuutetaan.

Jo ennen Jessican koulutusta testailin, että miten saan Pörriltä haukullisen suorituksen jälkeen haukuttoman. Tein siten, että en palkannut haukullista, vaan otin Pörrille luopumista ennen kuin lähetin sen uuteen suoritukseen ja yleensä aina Pörri teki perään haukuttoman, mutta vauhti kärsi. Pörri teki edelleen laukalla, mutta laiskalla laukalla. Tiedän, että Pörri tekee myös nopeampia suorituksia, joten päätin jättää leikin sikseen ja odottaa, mitä neuvoja Jessica antaa.

Ensimmäiseksi Jessica neuvoi minut vaihtamaan sijaintiani. Jos Pörri haukahtaa lähtiessään sivultani, voin mennä joko lähemmäs tötteröä ja jättää Pörrin kauemmas tai toisinpäin eli viedä Pörrin lähemmäs tötteröä ja jäädä itse kauemmas. Toinen neuvo oli vaihtaa lelupalkka ruokapalkkaan. Jessica esitteli idean pienestä rasiasta, joka on täytetty maksalaatikolla tai jollakin muulla superherkulla. Koiralle näytetään rasia ennen suoritusta, sitten muistutetaan vielä tehtävästä, koputetaan taskua, jossa rasia on ja annetaan koiralle lupa suoritukseen. Hyvät suoritukset palkitaan antamalla rasiasta koiralle vähän herkkua. Taas rasia taskuun jne. Haukulliset suoritukset keskeytetään. Tällä tavalla saatiin Pörrille haukuttomia suorituksia koulutuksessa.

Tein Pörrille samaa loppuviikosta omatoimitreeneissä, mutta Emmi palautti mut heti maanpinnalle muistuttamalla, että Pörrin suoritusvauhti ei ole ollenkaan samaa luokkaa ruoka- kuin lelupalkalla. Lelupalkkaa olen nyt jättänyt Pörrille paljon etäpalkaksi luoksetulossa (kyttäysongelman vuoksi) ja se toiminut erittäin hyvin, joten päätin kokeilla samaa kiertoon ja noutoon. Osa suorituksista oli haukullisia ja osa haukuttomia. Jos aion käyttää lelupalkkaa, pitää haukkumiseen puuttua.

Eilen käytiin hallilla Millin kanssa treenailemassa. Pyysin Milliä ottamaan meidän suoritukset videolle, jotta pystyin videolta arvioimaan, miten Pörrin suoritusvauhti vaihtelee eri palkkaustavoilla. Liikkeinä otin ruutua ja kiertoa. Palkkana maksalaatikkoa ja vinkupossu eli Pörrin mielestä varmaan parhaimmat palkat.

Kierrossa tuntui, että nopein suoritus tuli lelupalkalla ilman luopumista. Kun otin luopumisen aluksi, vauhti hidastui selvästi. Vauhtiero lelupalkan ja ruokapalkan välillä oli silti yllättävän pieni. Noudossa ero oli mielestäni suurempi, joten pitää testata noutoa vielä uudelleen. Ruudussa vauhtiero eri palkkojen välillä on suht pieni videolla, mutta livenä tuntui, että Pörri meni ruutuun selvästi koviten lelupalkalla. Etäpalkan toimivuudesta ruudussa voi olla monta mieltä, sillä tavallaan palkka pitäisi "vetää" koiraa väärään suuntaan. Pörri onneksi osaa luopua aika hyvin, joten mielestäni eilinen lelupalkkatoisto oli osoitus siitä, että sille voi käyttää ruudussa myös leluetäpalkkaa. Palkkasin sen kuitenkin varmuuden vuoksi sosiaalisesti ruudussa, jotta sille tulisi olo, että se pääjuttu on kuitenkin olla siellä ruudussa eikä vain juosta ruutuun ja takaisin. Sanottakoon myös selvyyden vuoksi, että Pörrille ei voi laittaa lelupalkkaa ruudun taakse, sillä sille ei ole vielä opetettu pysäytyskäskyä.

Lopuksi tein vielä tunnaria maksalaatikkorasiapalkalla siten, että piilottelin vain pelkkää omaa agilityesteiden sekaan. Huh millä vauhdilla Pörri lähti etsimään! Ihan tosi kivalla laukalla. Etsi hyvin ja löysi nopeasti oman. Ainoa miinus siitä, että kerran palautuksessa pureskeli hieman. Pörri tuntuu tykkäävän tunnarista ihan hirveästi ja siitä voikin tulla sen yksi lempiliikkeistä, jos en onnistu sössimään mitään suurta. Tätä ei tullut videolle, sillä Milli teki samaan aikaan kentällä omia juttuja Priyan kanssa. Aivan treenien lopuksi tehtiin vielä nopeasti paikkikset. 2,5 minuuttia maaten. Päätin, että en korjaa mitään, enkä välipalkkaa. Jos nousee, keskeytän ja vien Pörrin suoraan autoon. Ei onneksi noussut, mutta tarjosi kyllä kaikkea mahdollista. Ensin siirteli vasenta tassua, sitten molempia etutassuja ja lopuksi valahti lonkalleen. En kuitenkaan viitsi näitä korjata, sillä Pörri kokee minun korjaukseni palkkiona. Koetta ajatellen otan mielummin kuitenkin lonkalle lysähdyksen kuin istumaannousun. Meidän paikallaolo-ongelmista kirjoittelen lisää Jessican koulutuksesta kertovassa postauksessa, sillä kysyin myös niihin apua Jessicalta.

Mikä suoritus teidän mielestä oli nopein? Miten te olette saaneet haukuttomia suorituksia vauhdin kärsimättä?