Kisaamisen ABC (Krista Karhu)
Kisamaiset harjoitukset
Harjoittele sitä, että olet outo. Mene treenaamaan jonnekin,
missä olet epävarma. Krista esimerkiksi menee treenaamaan koiran kanssa
johonkin sellaiseen paikkaan, jonne periaatteessa ei saisi mennä treenaamaan
-> ohjaaja kuikuilee olan taakse peloissaan ja jännittää tuleeko joku
häätämään tai sanomaan jotain. Koiraa pitää näissä harjoituksissa palkita
todella hyvin, jotta koira oppii, että jännittynyt ja epävarma ohjaaja ei ole
paha juttu.
Asenne on tärkein
Jos asenne puuttuu, ei treenata. Koiralla voi olla kipuja
tai se voi väsynyt, jolloin on reilua antaa koiran levätä. Jos koira sen sijaan
katselee lintuja tms., älä luovuta! Harjoittele sitä, että saat itsesi ja
koirasi treenifiilikseen, sillä koe saattaa osua juuri sellaiselle päivälle,
jolloin teitä kumpaakaan ei kiinnostaisi tehdä mitään.
Millä tahansa palkkaat koiraa, iloitse aidosti koiran
kanssa. Kisakehässä sinulla ei ole muuta kuin itsesi. Ohjaajan aitous on todella
tärkeää. Älä esitä ylipirteää, sillä koira huomaa, jos et ole aito. Hyvä
ohjaaja antaa koiralle riittävästi tilaa, jotta koira voi loistaa. Ohjaajan ei
kuulu jatkuvasti pelastella koiraa. Koirankin pitää ottaa vastuuta suorituksen
onnistumisesta.
Hyvälle harrastuskoiralle on tärkeää, että koiralla on hyvä
itsetunto ja itseluottamus. Rennot tarjoa mitä vaan –temppuiluhetket parantavat
koiran itsetuntoa (koira tuntee onnistuvansa) ja koiran ja ohjaajan välistä
suhdetta. Temppuhetkien idea on, että ohjaajalla on herkkuja ja naksutin.
Ohjaaja alkaa naksutella koiralle jotain ja pikkuhiljaa naksuttelusta muodostuu
temppu. Pörri rakastaa tällaista naksuttelua ja olen naksutellut sille esim. tempun,
jossa Pörrin pitää kääntää ämpäri oikein päin ja laittaa pää ämpäriin. Temppuja
ei tarvitse nimetä mitenkään. Temppuhetki lopetetaan jollakin selvällä tavalla.
Koiran pitää tietää, että se saa tehdä virheitä, sillä koira
oppii myös virheiden kautta. Negatiivinen palaute ei saa olla pois asenteesta!
Koiran pitää osata ottaa palautetta vastaan. Koira ei saa passivoitua tai
tuntea olevansa uhattu negatiivisesta palautteesta, vaan palaute pitää
enemmänkin olla koiralle kimmoke muuttaa käytöstään. Koiran pitää yrittää
onnistua, ei vältellä rangaistusta. Koiraa voidaan palkita korjauksista vain,
kun koiralle halutaan ajaa sisään ajatusta siitä, että koira pitää yrittää
korjata käytöstään. Tämän jälkeen korjauksista ei palkita kuin kehuilla, sillä
korjaus ei ole yhtä arvokas kuin kerrasta oikein. Jos koira tulee epävarmaksi,
kun se ei saa palkkaa, EI ASIAA KISOIHIN! Palkattomuutta on harjoiteltava ennen
kisoja riittävästi, jottei näin käy. Muista, ettei superpalkkaa voi tulla joka
hetki. Muuten sen arvo laskee, eikä se ole enää superpalkka. Pidä erikseen
kehut ja sanat, joista seuraa palkka. Näin koira ei turhaudu, vaikka palkkasanan
jälkeen ei tulekkaan palkkaa.
Harjoittele myös luopumista. Koira saa mennä palkalle vain
luvalla.
Yliosaaminen
Ennen kisaamista koiraa valmistellaan kaikkiin mahdollisiin
tapahtumiin ja treeniä jatketaan koko koiran kisauran ajan. Koiralle tehdään
paljon ylivaikeita harjoituksia esim. tokossa tunnarikapulat voidaan laittaa
kiinni toisiinsa tai päällekkäin. Rallyssa voidaan tehdä ylipitkiä ratoja.
Koira treenataan yli sen osaamistason, jota kisoissa vaaditaan. Tällöin kisat
tuntuvat helpoilta ja koiran motivaatio kestää paremmin palkattomuutta. Koira
myös selviää kisoissa paremmin yllättävistä tilanteista.
Kesto
Ennen kuin kestoa voidaan alkaa treenata, pitää koiran
motivaatio olla kunnossa. Kestoharjoituksia ei saa aloittaa liian aikaisin,
sillä muuten koiran motivaatio voi laskea. Kestoa harjoitellaan pienissä
paloissa. Esimerkiksi perusasentoharjoituksia voidaan tehdä siten, että koiraa
palkataan epäsäännöllisin väliajoin 1 s, 2 s, 4 s, 1 s, 3 s, 5 s, 1 s, 2 s, 6
s, 2 s… Kisoihin ei ole mitään asiaa ennen kuin kesto on kunnossa!
Jos ympäristö on vaikea tai kyseessä on uusi paikka, tehdään
aina tavallista helpompi treeni ja koiraa palkataan hyvin. Tarkoituksena
osoittaa koiralle, ettei uudessa/vaikeassa paikassa ole mitään outoa vaan
uusissa/vaikeissa paikoissa on kivaa.
Kisavarmuus
Kisavarmuus syntyy pienistä asioista. Tee treeneistä kisojen
kaltaisia. Ota kisarutiinit osaksi treenirutiineja. Käy treenailemassa
kisaympäristössä ja isoissa häiriöissä. Opeta koiralle odottamista, sillä
odottaminen on suuri osa kisapäivää. Koira ei saisi turhaan kuluttaa
energiaansa ennen suoritusta.
Ennen kisoja ja kisoissa
1-2 viikkoa ennen kisoja treenit suunnitellaan siten, että
koira saa kokea paljon onnistumisia (itsetunto kohdillaan kisoissa). Muutamassa
päivässä ei voi opettaa uutta, mutta voi pilata monta asiaa.
Ohjaaja valmistautuu henkisesti. Omaa jännittämistä
kannattaa miettiä. Miksi minä jännitän? Pelkääkö mokaamista? Mikä on pahinta,
mitä kisoissa voi tapahtua? Suhteuta tämä tavalliseen elämään. Mitä väliä sillä
on, jos koira epäonnistuu peräkylän pikkukisoissa, mutta onnistuu SM-kisoissa?
Miten paha juttu epäonnistuminen oikeastaan on? Huomioi, että jännittäessä ääni
muuttuu korkeammaksi. Jos jännität paljon, koira ei välttämättä enää tunnista
käskyjä.
Kisoihin mennään oma ihannesuoritus mielessä. Ihannesuoritus
suhteutetaan koiran osaamistasoon. Kisoihin suoritustavoite, ei tulostavoite.
Toko ja rally-toko ovat arvostelulajeja, joten tarkkojen tulostavoitteiden
asettaminen on hullua. Kisasuorituksen aikana mene kyltti kerrallaan tai
oikeastaan tehtävä kerrallaan. Keskity! Keskittymistä pitää harjoitella, sillä
kupla ei saa puhjeta kisoissa. Ole kisoissa valikoivan tarkkaavainen eli
keskity suorituksen kannalta oleellisiin asioihin. Keskity yhteen asiaan
kerrallaan, äläkä sählää. Huolehdi, että teillä molemmilla on kisoissa sopiva
vireystila ja itseluottamus.
Ei kisaamaan ennen kuin koira on oikeasti valmis! Kerää
ennen kisaamista tarpeeksi kokemusta ja lajiosaamista siten, että
perustekniikat ovat automatisoituneet.
”On turha kiiruhtaa, jos ei tiedä, minne on menossa. Eihän
sitä edes tiedä, milloin on perillä.”
- Nalle Puh -
Ihana Tikka |
Ohjaajan liikkuminen (Tiia Hämäläinen)
Ohjaaja on kartturi, joka parhaimpansa mukaan auttaa koiraa.
Ohjaajan pitää tietää, mitä tekee. Ohjaajan liikkuminen pitää olla
suoraviivaista ja askeleet pitää olla kunnollisia. Ei tepastelua!
Alokasluokassa katsotaan sormien läpi lähes mitä vaan. Tämä
ei tarkoita, että rally-toko olisi helppo tai löysä laji. Liian isot käännökset
ovat 10 p virheitä. Käännökset pitää olla tiivitä ja yhtäaikaisia. Spiraalissa
ja pujottelussa tämä ei päde. Niissä saa tehdä isoja kaarroksia myös ylemmissä
luokissa. Avoimen luokan jälkeen pitkäaikaisista käsimerkeistä aletaan
sakottaa. Kumartelusta sakotetaan jo avoimessa luokassa. Omia suorituksia
kannattaa videoida tai pyytää kaveria katsomaan ja arviomaan, miten paljon
ohjaaja kumartelee.
Käytösruudun saa uusia vain, jos häiriö on täysin kohtuuton.
Radalta karkaava juoksenteleva koira ei ole kohtuuton häiriö. Jos karkaava
koira tulee käytösruudussa makaavan koiran luokse eli koira tulee fyysisesti
käytösruutuun, ruudun saa uusia.
Kävipä mulla hyvä tuuri, kun löysin blogisi! Mulla on 3kk walesinspringerspanieli ja kyseessä on ensimmäinen koirani. Arvatenki olen vähän pihalla, koulutuksen osalta varsinkin. :D Hirmu hyviä vinkkejä löysin täältä joilla lähteä tuota mun sesseä kasvattamaan :) Jatka samaan malliin!
VastaaPoistaKiitos kivasta kommentista! Mukava kuulla, että blogista on iloa. :) Onnea sinulle pennusta ja mukavia puuhastelu- ja koulutushetkiä teille!
Poista