sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutus

Christa Enqvist-Pukkila koulutti kaksi päivää TamSKin innokkaita tokoilijoita. Torstaina oli vuorossa valmennusryhmä ja perjantaina muut. Itse otin kuunteluoppilaspaikan perjantain koulutukseen. Samalla pääsin myös vakoilemaan, mitä Christa on mieltä Millin ja Priyan suorituksista. Millin postaus aiheesta löytyy täältä.

Christa vaikutti oikein mukavalta ja pätevältä kouluttajalta. Huomasi, että hänellä oli pitkä kokemus erilaisista koirista ja tokosta, sillä sen verran rautaisella otteella hän kommentoi jokaisen suorituksia ja antoi hyviä neuvoja. Koirakkoja päivässä taisi olla yhteensä kymmenen aina alle vuoden ikäisistä pennuista maajoukkuetasoon asti, joten päivän aikana näki varsin monipuolisen kirjon eritasoisia koiria. Myös rotukirjo oli mukavan laaja, sillä päivässä oli niin noutajia, bortsuja kuin myös berni, kelpie, aussie ja sheltti.


Tässä sekalaisia muistiinpanoja päivästä:

Älä tee kokonaisia liikekokonaisuuksia ennen kuin koira on ymmärtänyt jokaisen liikkeen osasen.
Jokainen liike koostuu monesta pienestä osasta, joita treenataan erikseen. Tässä vaiheessa pitää varmistua siitä, että koira on varmasti ymmärtänyt kunnolla jokaisen osan. Jos koira ei ymmärrä/ei ole oppinut kaikkia osia, kokonaista liikettä ei kannata tehdä, sillä muuten lopputulos ei ole hyvä.

Tokossa vaadittavat perusasiat opettaa koiralle noin 1 vuodessa. Kunnon perusta on kaiken pohja, jonka päälle aletaan rakentaa. Treenatessa  pitää varmistua siitä, että koiran keskittyminen on oikeasti ohjaajassa. Koira voi näyttää näennäisesti keskittyneeltä, vaikka se kelaa päässään jotain ihan muuta kuin treenattavaa asiaa. 

Motivaatio ja mielentila rakennetaan nuorena.
Kun koira on nuori, sen kanssa kannattaa keskittyä erityisesti oikeanlaisten mielentilojen luomiseen. Myöhemmin koiran mielentiloja voi olla täysin mahdoton muuttaa. Nuoren koiran kanssa ei kannata kiirehtiä, vaan antaa koiralle aikaa kasvaa ja aikuistua rauhassa. Palkkaamattomuutta ei saa treenata liian nuoren koiran kanssa, sillä tällä voi olla kauaskantoiset vaikutukset koiran motivaatioon. 1,5 vuotiaalle koiralle Christa antoi ohjeeksi, ettei vielä vuoteen kannattaisi tehdä paljoa palkkaamattomuusharjoituksia. Christa arvosteli nykyistä trendiä, että jo nuorilla koirilla kisataan korkeammissa luokissa. Christa sanoi, ettei hänen koiransa yhtä lukuun ottamatta ole kisaanneet evl:ssä alle 3-vuotiaina. Mitä pidemmälle tokossa tähtää, sitä enemmän tulee esiin hyvän pohjatyön merkitys.

Siirtymiä ja liikkeiden välejä kannattaa treenata jo nuorenkin koiran kanssa ja palkata näistä ruhtinaallisesti, jotta koiralle saadaan etenkin liikkeen alkuun odotusarvoa. Liikkeiden välit puolestaan ovat liima, joka pitää koko suorituksen kasassa. Nuorella koiralla myös korjaukset kannattaa palkita, jotta motivaatioon ei tule säröjä. 

Jos koira on laiska tai hidas, sille kannattaa tehdä paljon vauhtiliikkeitä lelupalkalla treenin aluksi, jotta sen mielikuva tokosta on vauhdikas. Toko ei saisi koskaan olla koiran mielestä tylsää puurtamista, vaan hauskaa yhteispeliä, jossa voi palkka tulla milloin vain. Namiliikkeet ja tekniikan hiominen tehdään vasta treenin lopuksi. Jos koira arvottaa namin paremmaksi kuin lelun, lelun suhteen ei saa luovuttaa, sillä tällöin koiran kiinnostus leluun vain laskee. Koiralle ei kerrota, että namipalkkaakin olisi, vaan palkataan sitä lelulla. Vasta treenin loppupuolella namiliikkeitä treenattaessa kerrotaan, että hei on täällä herkkujakin.

Pidä kiinni kriteereistä!
Sivulla olemiseen kannattaa olla kaksi käskyä. Esimerkiksi että "sivu"-käskyllä koiralla on oikeus vilkuilla ympärilleen. Tällöin koira voi bongailla kentältä esim. merkkiä, ruutua, ohjatun noudon kapuloita, tunnaria yms. On suotavaakin, että koira katsoo ympärilleen. "Seuraa"-käsky taas pitää sisällään vaatimuksen täysin ehdottomasta kontaktista. Koiran täytyy pitää kontaktia, vaikka sitä seurautettaisiin päin seinää, aidan sivua pitkin tai ihmisjoukon keskellä. 

Seuraamisessa edistävää/haahuilevaa koiraa voi muistutta oikeasta paikasta pysähtymällä äkisti. Täten koira pysyy paremmin hereillä. Koira kannattaa opettaa seuraamaan vasenta jalkaa. Kun vasen jalka liikkuu, koira liikkuu sen mukana. Kun oikea jalka liikkuu tai kroppa liikkuu, koira ei saa reagoida. Tätä voi harjoitella kätevästi esimerkiksi portaissa.


Vauhtinoudot ja -luoksetulot
Hyvän vauhdin ylläpitämiseksi koiran kanssa pitää tehdä paljon vauhtinoutoja ja vauhtiluoksetuloja. Tällöin usein perusasentoon hakeutuminen jää liian vähäiselle treenille. Tämän vuoksi perusasentoon tuloja kannattaa treenata erikseen kierron kautta sekä kapula suussa että ilman kapulaa.

Kiertäminen
Koiralle toinen kiertosuunta on luontaisempi kuin toinen. Koiran kannattaa antaa kiertää asioita (puita, siivekkeitä, tolppia) luontaiseen suuntaan. Jos kierto alkaa muodostua ns. banaaniksi eli koira kiertää esineen hyvin leveää kaarta käyttäen, kannattaa kisaliike merkinkierto opettaa päinvastaiseen suuntaan kuin koiran luontainen suunta, sillä tällöin koira tekee todennäköisesti tiukemman kaarteen. Christa epäili, että merkin kierron yksi suurimmista arvostelukriteereistä on juuri se, miten tiukalla kaarteella koira kiertää merkin. Joka tapauksessa olipa kiertosuunta mikä vain, pitää merkin kierrolla ja "kierrä mitä vain" käskyillä, olla eri käskysanat.

Tunnari
Tunnari on liike, jossa koira tarvitsee yleensä hyvin paljon toistoja. Riittävää määrää toistoja on hankala saada, jos asiaa treenaa vain treeneissä. Sen vuoksi Christa opettaa aktiiviopetusvaiheessa koiralleen tunnaria jopa kolme kertaa päivässä: aamulla ennen töihinlähtöä, iltapäivällä töistä tullessa ja illalla. Christa suosii treeneissään myös hyvin vaikeita tunnareita, jotta kisatunnari on koiralle mukavan helppo.

Kapulan ottaminen suuhun ja metalli
Joillakin koirilla on ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ottaa kapulaa suuhunsa. Jos koira ei järkevän ajan kuluessa ja kaikkien käytettävissä olevien keinojenkaan jälkeen halua ottaa kapulaa suuhunsa, Christan mielestä on ihan järkevää vaan laittaa kapula koiran suuhun ja palkita koira tästä ruhtinaallisesti. Joillekin koirille metalli on erityinen inhokki. Christa sanoi, että joillekin koirille metallin suuhun ottamista on pidetty kynnyskysymyksenä saada iltaruoka. Jos koira ei ota kapulaa suuhunsa, viedään ruoka pois. Hetken päästä koiralle annetaan uusi mahdollisuus jne.

Ohjatun noudon suunnat
Ohjatun noudon suunnat voi opettaa esim. kosketusalustoilla tai leluilla. Jos koira lähtee väärälle, toiminta kannattaa keskeyttää heti, eikä odottaa, että koira pääsee kohteelle. Keskimmäinen kohde kannattaa lisätä jo hyvin aikaisessa vaiheessa, sillä silloin se aiheuttaa koiralle vähiten hämminkiä. Jos kohde lisätään vasta myöhemmin, kohde saattaa olla koiralle turhan suuri ihmetyksen aihe.

Maajoukkuekoira Tikka

Täytyy sanoa, että hyvin antoisa päivä jäi taakse ja treeni-into kasvoi ihan uuteen potenssiin. Vähän ehkä jopa harmitti, etten sittekkään ottanut sitä koirakkopaikkaa. Olisi ollut kiva tietää, mitä Christa olisi sanonut minusta ja Pörristä. Koulutus oli hyvin lohdullinen minulle, sillä olen kokenut suuria paineita siitä, ettei Pörri ole vielä kisavalmis, vaikka on "jo" 1,5-vuotias. Taitavamman ohjaajan käsissä Pörri olisi varmasti jo kisannut, mutta itse hinkkaan sen kanssa vielä paljon pohjia ja teen motivaatiotreeniä. Pentuna keskityin siihen, että Pörristä tulisi hyvä koirakansalainen, enkä osannut kouluttaa sitä harrastuskoiran näkökulmasta. Tehdään Pörrin kanssa nyt samoja asioita, joita moni tekee jo pienen pennun kanssa. Christa osasi onneksi hyvin sanoin lohduttaa toista samoin ajatuksin liikkeellä olevaa ohjaajaa ja tajusin, ettei me olla yhtään sen huonompia kuin muut. Christa myös sanoi, että jotku koirat vain ovat sellaisia, että ne vaativat enemmän aikaa kuin toiset. Olen tullut siihen tulokseen (ja niin ovat jotkut ihmiset minulle sanoneet), että Pörri on juuri tällainen koira. Se tarvitsee aikaa kehittyäkseen ja kasvaakseen. Pörrin keskittymiskyky ja häiriöherkkyys ovat nyt jo parantuneet jonkin verran, kun ikää on tullut lisää ja se on antanut minulle toivoa, että Pörristä voisi vielä joskus kasvaa kelpo harrastuskoira.

2 kommenttia:

  1. Noppakaan ei ole vielä lähellekään kisavalmis, vaikka se on Pörriä melkein vuoden vanhempi. Ei kiirehditä, niin hyvä tulee! :)

    Ja se on kanssa hyvä muistaa, että eri koirat kehittyy eri tahtia. Nopan häiriönsietokyky on vasta ihan viime aikoina alkanut kehittyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä enemmän olen harrastusympyörissä pyörinyt, sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen, että ilmiömäisen hyvä keskittymiskyky ei ole nuorille shelteille mitenkään ominaista. Sheltti on selvästi häiriöherkempi rotu kuin esim. bordercollie ja häiriönsietokyky kasvaa vasta ajan ja kokemuksen myötä. Luulen, että tuo häiriöherkkyys liittyy sheltin rotumääritelmässäkin mainittuun valppauteen. Shelttien yksi käyttötarkoitus on kai ollu pitää lampaat poissa asuintalojen pihapiiristä, jolloin sen on täytynyt pitäytyä valppaana, eikä se ole voinut vajota omaan kuplaansa, kuten tokossa olisi ihanteellista.

      Poista